ryhmy

Finnish

Etymology

Possibly a blend of ryhä +‎ kyhmy.

Pronunciation

• IPA^(key): /ˈryhmy/, [ˈryçmy]
• Rhymes: -yhmy
• Syllabification^(key): ryh‧my

Noun

ryhmy

1. knob, lump, protuberance
2. (Quidditch) the bludger

Declension

Inflection of ryhmy (Kotus type 1/valo, no gradation)
nominative		ryhmy	ryhmyt
genitive		ryhmyn	ryhmyjen
partitive		ryhmyä	ryhmyjä
illative		ryhmyyn	ryhmyihin
		singular	plural
nominative		ryhmy	ryhmyt
accusative	nom.	ryhmy	ryhmyt
	gen.	ryhmyn
genitive		ryhmyn	ryhmyjen
partitive		ryhmyä	ryhmyjä
inessive		ryhmyssä	ryhmyissä
elative		ryhmystä	ryhmyistä
illative		ryhmyyn	ryhmyihin
adessive		ryhmyllä	ryhmyillä
ablative		ryhmyltä	ryhmyiltä
allative		ryhmylle	ryhmyille
essive		ryhmynä	ryhmyinä
translative		ryhmyksi	ryhmyiksi
abessive		ryhmyttä	ryhmyittä
instructive		—	ryhmyin
comitative		See the possessive forms below.

Possessive forms of ryhmy (Kotus type 1/valo, no gradation)

first-person singular possessor singular plural nominative ryhmyni ryhmyni accusative nom. ryhmyni ryhmyni gen. ryhmyni genitive ryhmyni ryhmyjeni partitive ryhmyäni ryhmyjäni inessive ryhmyssäni ryhmyissäni elative ryhmystäni ryhmyistäni illative ryhmyyni ryhmyihini adessive ryhmylläni ryhmyilläni ablative ryhmyltäni ryhmyiltäni allative ryhmylleni ryhmyilleni essive ryhmynäni ryhmyinäni translative ryhmykseni ryhmyikseni abessive ryhmyttäni ryhmyittäni instructive — — comitative — ryhmyineni second-person singular possessor singular plural nominative ryhmysi ryhmysi accusative nom. ryhmysi ryhmysi gen. ryhmysi genitive ryhmysi ryhmyjesi partitive ryhmyäsi ryhmyjäsi inessive ryhmyssäsi ryhmyissäsi elative ryhmystäsi ryhmyistäsi illative ryhmyysi ryhmyihisi adessive ryhmylläsi ryhmyilläsi ablative ryhmyltäsi ryhmyiltäsi allative ryhmyllesi ryhmyillesi essive ryhmynäsi ryhmyinäsi translative ryhmyksesi ryhmyiksesi abessive ryhmyttäsi ryhmyittäsi instructive — — comitative — ryhmyinesi first-person plural possessor singular plural nominative ryhmymme ryhmymme accusative nom. ryhmymme ryhmymme gen. ryhmymme genitive ryhmymme ryhmyjemme partitive ryhmyämme ryhmyjämme inessive ryhmyssämme ryhmyissämme elative ryhmystämme ryhmyistämme illative ryhmyymme ryhmyihimme adessive ryhmyllämme ryhmyillämme ablative ryhmyltämme ryhmyiltämme allative ryhmyllemme ryhmyillemme essive ryhmynämme ryhmyinämme translative ryhmyksemme ryhmyiksemme abessive ryhmyttämme ryhmyittämme instructive — — comitative — ryhmyinemme second-person plural possessor singular plural nominative ryhmynne ryhmynne accusative nom. ryhmynne ryhmynne gen. ryhmynne genitive ryhmynne ryhmyjenne partitive ryhmyänne ryhmyjänne inessive ryhmyssänne ryhmyissänne elative ryhmystänne ryhmyistänne illative ryhmyynne ryhmyihinne adessive ryhmyllänne ryhmyillänne ablative ryhmyltänne ryhmyiltänne allative ryhmyllenne ryhmyillenne essive ryhmynänne ryhmyinänne translative ryhmyksenne ryhmyiksenne abessive ryhmyttänne ryhmyittänne instructive — — comitative — ryhmyinenne third-person possessor singular plural nominative ryhmynsä ryhmynsä accusative nom. ryhmynsä ryhmynsä gen. ryhmynsä genitive ryhmynsä ryhmyjensä partitive ryhmyään ryhmyänsä ryhmyjään ryhmyjänsä inessive ryhmyssään ryhmyssänsä ryhmyissään ryhmyissänsä elative ryhmystään ryhmystänsä ryhmyistään ryhmyistänsä illative ryhmyynsä ryhmyihinsä adessive ryhmyllään ryhmyllänsä ryhmyillään ryhmyillänsä ablative ryhmyltään ryhmyltänsä ryhmyiltään ryhmyiltänsä allative ryhmylleen ryhmyllensä ryhmyilleen ryhmyillensä essive ryhmynään ryhmynänsä ryhmyinään ryhmyinänsä translative ryhmykseen ryhmyksensä ryhmyikseen ryhmyiksensä abessive ryhmyttään ryhmyttänsä ryhmyittään ryhmyittänsä instructive — — comitative — ryhmyineen ryhmyinensä

Derived terms

• ryhmyinen

 

compounds

• ryhmysauva

 

Further reading

• “ryhmy”, in Kielitoimiston sanakirja [Dictionary of Contemporary Finnish]‎^[1] (in Finnish) (online dictionary, continuously updated), Kotimaisten kielten keskuksen verkkojulkaisuja 35, Helsinki: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus (Institute for the Languages of Finland), 2004–, retrieved 2023-07-03