rutistus

From Wiktionary, the free dictionary
Jump to navigation Jump to search

Finnish

[edit]

Etymology

[edit]

rutistaa +‎ -us

Pronunciation

[edit]
  • IPA(key): /ˈrutistus/, [ˈrut̪is̠tus̠]
  • Rhymes: -utistus
  • Syllabification(key): ru‧tis‧tus

Noun

[edit]

rutistus

  1. crushing, squishing, squeezing, crumpling
  2. grabbing on firmly, holding tight

Declension

[edit]
Inflection of rutistus (Kotus type 39/vastaus, no gradation)
nominative rutistus rutistukset
genitive rutistuksen rutistusten
rutistuksien
partitive rutistusta rutistuksia
illative rutistukseen rutistuksiin
singular plural
nominative rutistus rutistukset
accusative nom. rutistus rutistukset
gen. rutistuksen
genitive rutistuksen rutistusten
rutistuksien
partitive rutistusta rutistuksia
inessive rutistuksessa rutistuksissa
elative rutistuksesta rutistuksista
illative rutistukseen rutistuksiin
adessive rutistuksella rutistuksilla
ablative rutistukselta rutistuksilta
allative rutistukselle rutistuksille
essive rutistuksena rutistuksina
translative rutistukseksi rutistuksiksi
abessive rutistuksetta rutistuksitta
instructive rutistuksin
comitative See the possessive forms below.
Possessive forms of rutistus (Kotus type 39/vastaus, no gradation)

Derived terms

[edit]
compounds

Further reading

[edit]