ruskotus

From Wiktionary, the free dictionary
Jump to navigation Jump to search

Finnish

[edit]

Etymology

[edit]

ruskottaa +‎ -us

Pronunciation

[edit]
  • IPA(key): /ˈruskotus/, [ˈrus̠ko̞t̪us̠]
  • Rhymes: -uskotus
  • Hyphenation(key): rus‧ko‧tus

Noun

[edit]

ruskotus

  1. glowing red (such as during a sunset)

Declension

[edit]
Inflection of ruskotus (Kotus type 39/vastaus, no gradation)
nominative ruskotus ruskotukset
genitive ruskotuksen ruskotusten
ruskotuksien
partitive ruskotusta ruskotuksia
illative ruskotukseen ruskotuksiin
singular plural
nominative ruskotus ruskotukset
accusative nom. ruskotus ruskotukset
gen. ruskotuksen
genitive ruskotuksen ruskotusten
ruskotuksien
partitive ruskotusta ruskotuksia
inessive ruskotuksessa ruskotuksissa
elative ruskotuksesta ruskotuksista
illative ruskotukseen ruskotuksiin
adessive ruskotuksella ruskotuksilla
ablative ruskotukselta ruskotuksilta
allative ruskotukselle ruskotuksille
essive ruskotuksena ruskotuksina
translative ruskotukseksi ruskotuksiksi
abessive ruskotuksetta ruskotuksitta
instructive ruskotuksin
comitative See the possessive forms below.
Possessive forms of ruskotus (Kotus type 39/vastaus, no gradation)

Further reading

[edit]