rusko

See also: Rusko and Ruskô

Esperanto

Etymology

Borrowed from Latin ruscum. Compare Italian rusco (“straw”), German Rusch (“rush”), English rush, Polish ruszczyk.

Pronunciation

• IPA^(key): [ˈrusko]
• Rhymes: -usko
• Hyphenation: rus‧ko

Noun

rusko (accusative singular ruskon, plural ruskoj, accusative plural ruskojn)

1. butcher's broom (Ruscus aculeatus)

   Synonym: pika rusko

2. any plant of the genus Ruscus

Finnish

Etymology

ruskea (“brown; red in ancient Finnish”) +‎ -o

Pronunciation

• IPA^(key): /ˈrusko/, [ˈrus̠ko̞]
• Rhymes: -usko
• Hyphenation^(key): rus‧ko

Noun

rusko

1. The reddish glow at or near the horizon during sunrise and sunset, see aamurusko, iltarusko.
2. (as modifier) brown

   ruskohiili ― brown coal

3. brown horse

Declension

Inflection of rusko (Kotus type 1/valo, no gradation)
nominative		rusko	ruskot
genitive		ruskon	ruskojen
partitive		ruskoa	ruskoja
illative		ruskoon	ruskoihin
		singular	plural
nominative		rusko	ruskot
accusative	nom.	rusko	ruskot
	gen.	ruskon
genitive		ruskon	ruskojen
partitive		ruskoa	ruskoja
inessive		ruskossa	ruskoissa
elative		ruskosta	ruskoista
illative		ruskoon	ruskoihin
adessive		ruskolla	ruskoilla
ablative		ruskolta	ruskoilta
allative		ruskolle	ruskoille
essive		ruskona	ruskoina
translative		ruskoksi	ruskoiksi
abessive		ruskotta	ruskoitta
instructive		—	ruskoin
comitative		See the possessive forms below.

Possessive forms of rusko (Kotus type 1/valo, no gradation)

first-person singular possessor singular plural nominative ruskoni ruskoni accusative nom. ruskoni ruskoni gen. ruskoni genitive ruskoni ruskojeni partitive ruskoani ruskojani inessive ruskossani ruskoissani elative ruskostani ruskoistani illative ruskooni ruskoihini adessive ruskollani ruskoillani ablative ruskoltani ruskoiltani allative ruskolleni ruskoilleni essive ruskonani ruskoinani translative ruskokseni ruskoikseni abessive ruskottani ruskoittani instructive — — comitative — ruskoineni second-person singular possessor singular plural nominative ruskosi ruskosi accusative nom. ruskosi ruskosi gen. ruskosi genitive ruskosi ruskojesi partitive ruskoasi ruskojasi inessive ruskossasi ruskoissasi elative ruskostasi ruskoistasi illative ruskoosi ruskoihisi adessive ruskollasi ruskoillasi ablative ruskoltasi ruskoiltasi allative ruskollesi ruskoillesi essive ruskonasi ruskoinasi translative ruskoksesi ruskoiksesi abessive ruskottasi ruskoittasi instructive — — comitative — ruskoinesi first-person plural possessor singular plural nominative ruskomme ruskomme accusative nom. ruskomme ruskomme gen. ruskomme genitive ruskomme ruskojemme partitive ruskoamme ruskojamme inessive ruskossamme ruskoissamme elative ruskostamme ruskoistamme illative ruskoomme ruskoihimme adessive ruskollamme ruskoillamme ablative ruskoltamme ruskoiltamme allative ruskollemme ruskoillemme essive ruskonamme ruskoinamme translative ruskoksemme ruskoiksemme abessive ruskottamme ruskoittamme instructive — — comitative — ruskoinemme second-person plural possessor singular plural nominative ruskonne ruskonne accusative nom. ruskonne ruskonne gen. ruskonne genitive ruskonne ruskojenne partitive ruskoanne ruskojanne inessive ruskossanne ruskoissanne elative ruskostanne ruskoistanne illative ruskoonne ruskoihinne adessive ruskollanne ruskoillanne ablative ruskoltanne ruskoiltanne allative ruskollenne ruskoillenne essive ruskonanne ruskoinanne translative ruskoksenne ruskoiksenne abessive ruskottanne ruskoittanne instructive — — comitative — ruskoinenne third-person possessor singular plural nominative ruskonsa ruskonsa accusative nom. ruskonsa ruskonsa gen. ruskonsa genitive ruskonsa ruskojensa partitive ruskoaan ruskoansa ruskojaan ruskojansa inessive ruskossaan ruskossansa ruskoissaan ruskoissansa elative ruskostaan ruskostansa ruskoistaan ruskoistansa illative ruskoonsa ruskoihinsa adessive ruskollaan ruskollansa ruskoillaan ruskoillansa ablative ruskoltaan ruskoltansa ruskoiltaan ruskoiltansa allative ruskolleen ruskollensa ruskoilleen ruskoillensa essive ruskonaan ruskonansa ruskoinaan ruskoinansa translative ruskokseen ruskoksensa ruskoikseen ruskoiksensa abessive ruskottaan ruskottansa ruskoittaan ruskoittansa instructive — — comitative — ruskoineen ruskoinensa

Derived terms

• ruskottaa

 

compounds

• aamurusko
• iltarusko
• kääpiöruskosiippa
• ruskohaikara
• ruskohaiskiainen
• ruskohapero
• ruskoherkkusieni
• ruskohiili
• ruskohiirimaki
• ruskohyeena
• ruskojalohaukka
• ruskokerttu
• ruskokiivi
• ruskokivi
• ruskokruunukerttuli
• ruskokärpässieni
• ruskolevä
• ruskolilja
• ruskomaa
• ruskomaki
• ruskomäntypistiäinen
• ruskonuppiseitikki
• rusko-orakas
• rusko-oravamaki
• ruskopuikkija
• ruskopääsirkku
• ruskosammal
• ruskosotka
• ruskosuohaukka
• ruskouunilintu
• vastarusko

 

Further reading

• “rusko”, in Kielitoimiston sanakirja [Dictionary of Contemporary Finnish]‎^[1] (in Finnish) (online dictionary, continuously updated), Kotimaisten kielten keskuksen verkkojulkaisuja 35, Helsinki: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus (Institute for the Languages of Finland), 2004–, retrieved 2023-07-03

Anagrams

• korsu

Ingrian

Etymology

From ruskia (“brown”) +‎ -o. Akin to Finnish rusko.

Pronunciation

• (Ala-Laukaa) IPA^(key): /ˈrusko/, [ˈrus̠kŏ̞̥]
• (Soikkola) IPA^(key): /ˈrusko/, [ˈruʃko̞]
• Rhymes: -usko
• Hyphenation: rus‧ko

Noun

rusko

1. glowing red of the sunset or sunrise

Declension

Declension of rusko (type 4/koivu, k- gradation)
	singular	plural
nominative	rusko	rusot
genitive	ruson	ruskoin, ruskoloin
partitive	ruskoa	ruskoja, ruskoloja
illative	ruskoo	ruskoi, ruskoloihe
inessive	rusos	rusois, ruskolois
elative	rusost	rusoist, ruskoloist
allative	rusolle	rusoille, ruskoloille
adessive	rusol	rusoil, ruskoloil
ablative	rusolt	rusoilt, ruskoloilt
translative	rusoks	rusoiks, ruskoloiks
essive	ruskonna, ruskoon	ruskoinna, ruskoloinna, ruskoin, ruskoloin
exessive1)	ruskont	ruskoint, ruskoloint
1) obsolete *) the accusative corresponds with either the genitive (sg) or nominative (pl) **) the comitative is formed by adding the suffix -ka? or -kä? to the genitive.

References

• Ruben E. Nirvi (1971) Inkeroismurteiden Sanakirja, Helsinki: Suomalais-Ugrilainen Seura, page 492

Slovene

Pronunciation

• IPA^(key): /rúːskɔ/

Adverb

rȗsko

1. (in) Russian

   Ne govorim rusko. ― I do not speak Russian.

Further reading

• “rusko”, in Slovarji Inštituta za slovenski jezik Frana Ramovša ZRC SAZU (in Slovene), 2014–2024

Votic

Etymology

(This etymology is missing or incomplete. Please add to it, or discuss it at the Etymology scriptorium.)

Pronunciation

• (Luutsa, Liivtšülä) IPA^(key): /ˈrusko/, [ˈrusko]
• Rhymes: -usko
• Hyphenation: rus‧ko

Noun

rusko

1. reddish-brown cow

Inflection

Declension of rusko (type II/võrkko, sk-zg gradation)
	singular	plural
nominative	rusko	ruzgod
genitive	ruzgo	ruskojõ, ruskoi
partitive	ruskoa	ruskoitõ, ruskoi
illative	ruskosõ, rusko	ruskoisõ
inessive	ruzgoz	ruskoiz
elative	ruzgossõ	ruskoissõ
allative	ruzgolõ	ruskoilõ
adessive	ruzgollõ	ruskoillõ
ablative	ruzgoltõ	ruskoiltõ
translative	ruzgossi	ruskoissi
*) the accusative corresponds with either the genitive (sg) or nominative (pl) **) the terminative is formed by adding the suffix -ssaa to the short illative (sg) or the genitive. ***) the comitative is formed by adding the suffix -ka to the genitive.

References

• Hallap, V., Adler, E., Grünberg, S., Leppik, M. (2012) “rusko”, in Vadja keele sõnaraamat [A dictionary of the Votic language], 2nd edition, Tallinn