Jump to content

ruiskaus

From Wiktionary, the free dictionary

Finnish

[edit]

Etymology

[edit]

ruiska- +‎ -us

Pronunciation

[edit]
  • IPA(key): /ˈrui̯skɑus/, [ˈrui̯s̠kɑ̝us̠]
  • Rhymes: -uiskɑus
  • Hyphenation(key): ruis‧ka‧us

Noun

[edit]

ruiskaus

  1. Synonym of ruiskahdus

Declension

[edit]
Inflection of ruiskaus (Kotus type 39/vastaus, no gradation)
nominative ruiskaus ruiskaukset
genitive ruiskauksen ruiskausten
ruiskauksien
partitive ruiskausta ruiskauksia
illative ruiskaukseen ruiskauksiin
singular plural
nominative ruiskaus ruiskaukset
accusative nom. ruiskaus ruiskaukset
gen. ruiskauksen
genitive ruiskauksen ruiskausten
ruiskauksien
partitive ruiskausta ruiskauksia
inessive ruiskauksessa ruiskauksissa
elative ruiskauksesta ruiskauksista
illative ruiskaukseen ruiskauksiin
adessive ruiskauksella ruiskauksilla
ablative ruiskaukselta ruiskauksilta
allative ruiskaukselle ruiskauksille
essive ruiskauksena ruiskauksina
translative ruiskaukseksi ruiskauksiksi
abessive ruiskauksetta ruiskauksitta
instructive ruiskauksin
comitative See the possessive forms below.
Possessive forms of ruiskaus (Kotus type 39/vastaus, no gradation)

Further reading

[edit]