rouskutus

Finnish

Etymology

rouskuttaa (“to munch, crunch”) +‎ -us

Pronunciation

• IPA^(key): /ˈrou̯skutus/, [ˈro̞u̯s̠kut̪us̠]
• Rhymes: -ouskutus
• Hyphenation^(key): rous‧ku‧tus

Noun

rouskutus

1. crunch, munch (the sound of munching or crunching)
2. crunching, munching (the action of munching or crunching)

Declension

Inflection of rouskutus (Kotus type 39/vastaus, no gradation)
nominative		rouskutus	rouskutukset
genitive		rouskutuksen	rouskutusten rouskutuksien
partitive		rouskutusta	rouskutuksia
illative		rouskutukseen	rouskutuksiin
		singular	plural
nominative		rouskutus	rouskutukset
accusative	nom.	rouskutus	rouskutukset
	gen.	rouskutuksen
genitive		rouskutuksen	rouskutusten rouskutuksien
partitive		rouskutusta	rouskutuksia
inessive		rouskutuksessa	rouskutuksissa
elative		rouskutuksesta	rouskutuksista
illative		rouskutukseen	rouskutuksiin
adessive		rouskutuksella	rouskutuksilla
ablative		rouskutukselta	rouskutuksilta
allative		rouskutukselle	rouskutuksille
essive		rouskutuksena	rouskutuksina
translative		rouskutukseksi	rouskutuksiksi
abessive		rouskutuksetta	rouskutuksitta
instructive		—	rouskutuksin
comitative		See the possessive forms below.

Possessive forms of rouskutus (Kotus type 39/vastaus, no gradation)

first-person singular possessor singular plural nominative rouskutukseni rouskutukseni accusative nom. rouskutukseni rouskutukseni gen. rouskutukseni genitive rouskutukseni rouskutusteni rouskutuksieni partitive rouskutustani rouskutuksiani inessive rouskutuksessani rouskutuksissani elative rouskutuksestani rouskutuksistani illative rouskutukseeni rouskutuksiini adessive rouskutuksellani rouskutuksillani ablative rouskutukseltani rouskutuksiltani allative rouskutukselleni rouskutuksilleni essive rouskutuksenani rouskutuksinani translative rouskutuksekseni rouskutuksikseni abessive rouskutuksettani rouskutuksittani instructive — — comitative — rouskutuksineni second-person singular possessor singular plural nominative rouskutuksesi rouskutuksesi accusative nom. rouskutuksesi rouskutuksesi gen. rouskutuksesi genitive rouskutuksesi rouskutustesi rouskutuksiesi partitive rouskutustasi rouskutuksiasi inessive rouskutuksessasi rouskutuksissasi elative rouskutuksestasi rouskutuksistasi illative rouskutukseesi rouskutuksiisi adessive rouskutuksellasi rouskutuksillasi ablative rouskutukseltasi rouskutuksiltasi allative rouskutuksellesi rouskutuksillesi essive rouskutuksenasi rouskutuksinasi translative rouskutukseksesi rouskutuksiksesi abessive rouskutuksettasi rouskutuksittasi instructive — — comitative — rouskutuksinesi first-person plural possessor singular plural nominative rouskutuksemme rouskutuksemme accusative nom. rouskutuksemme rouskutuksemme gen. rouskutuksemme genitive rouskutuksemme rouskutustemme rouskutuksiemme partitive rouskutustamme rouskutuksiamme inessive rouskutuksessamme rouskutuksissamme elative rouskutuksestamme rouskutuksistamme illative rouskutukseemme rouskutuksiimme adessive rouskutuksellamme rouskutuksillamme ablative rouskutukseltamme rouskutuksiltamme allative rouskutuksellemme rouskutuksillemme essive rouskutuksenamme rouskutuksinamme translative rouskutukseksemme rouskutuksiksemme abessive rouskutuksettamme rouskutuksittamme instructive — — comitative — rouskutuksinemme second-person plural possessor singular plural nominative rouskutuksenne rouskutuksenne accusative nom. rouskutuksenne rouskutuksenne gen. rouskutuksenne genitive rouskutuksenne rouskutustenne rouskutuksienne partitive rouskutustanne rouskutuksianne inessive rouskutuksessanne rouskutuksissanne elative rouskutuksestanne rouskutuksistanne illative rouskutukseenne rouskutuksiinne adessive rouskutuksellanne rouskutuksillanne ablative rouskutukseltanne rouskutuksiltanne allative rouskutuksellenne rouskutuksillenne essive rouskutuksenanne rouskutuksinanne translative rouskutukseksenne rouskutuksiksenne abessive rouskutuksettanne rouskutuksittanne instructive — — comitative — rouskutuksinenne third-person possessor singular plural nominative rouskutuksensa rouskutuksensa accusative nom. rouskutuksensa rouskutuksensa gen. rouskutuksensa genitive rouskutuksensa rouskutustensa rouskutuksiensa partitive rouskutustaan rouskutustansa rouskutuksiaan rouskutuksiansa inessive rouskutuksessaan rouskutuksessansa rouskutuksissaan rouskutuksissansa elative rouskutuksestaan rouskutuksestansa rouskutuksistaan rouskutuksistansa illative rouskutukseensa rouskutuksiinsa adessive rouskutuksellaan rouskutuksellansa rouskutuksillaan rouskutuksillansa ablative rouskutukseltaan rouskutukseltansa rouskutuksiltaan rouskutuksiltansa allative rouskutukselleen rouskutuksellensa rouskutuksilleen rouskutuksillensa essive rouskutuksenaan rouskutuksenansa rouskutuksinaan rouskutuksinansa translative rouskutuksekseen rouskutukseksensa rouskutuksikseen rouskutuksiksensa abessive rouskutuksettaan rouskutuksettansa rouskutuksittaan rouskutuksittansa instructive — — comitative — rouskutuksineen rouskutuksinensa

Synonyms

• (sound): rouske
• (action): rouskuttaminen

Further reading

• “rouskutus”, in Kielitoimiston sanakirja [Dictionary of Contemporary Finnish]‎^[1] (in Finnish) (online dictionary, continuously updated), Kotimaisten kielten keskuksen verkkojulkaisuja 35, Helsinki: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus (Institute for the Languages of Finland), 2004–, retrieved 2023-07-03