Jump to content

romutus

From Wiktionary, the free dictionary

Finnish

[edit]

Etymology

[edit]

romuttaa +‎ -us

Pronunciation

[edit]
  • IPA(key): /ˈromutus/, [ˈro̞mut̪us̠]
  • Rhymes: -omutus
  • Hyphenation(key): ro‧mu‧tus

Noun

[edit]

romutus

  1. scrapping
  2. wrecking

Declension

[edit]
Inflection of romutus (Kotus type 39/vastaus, no gradation)
nominative romutus romutukset
genitive romutuksen romutusten
romutuksien
partitive romutusta romutuksia
illative romutukseen romutuksiin
singular plural
nominative romutus romutukset
accusative nom. romutus romutukset
gen. romutuksen
genitive romutuksen romutusten
romutuksien
partitive romutusta romutuksia
inessive romutuksessa romutuksissa
elative romutuksesta romutuksista
illative romutukseen romutuksiin
adessive romutuksella romutuksilla
ablative romutukselta romutuksilta
allative romutukselle romutuksille
essive romutuksena romutuksina
translative romutukseksi romutuksiksi
abessive romutuksetta romutuksitta
instructive romutuksin
comitative See the possessive forms below.
Possessive forms of romutus (Kotus type 39/vastaus, no gradation)

Further reading

[edit]