Jump to content

rinnastus

From Wiktionary, the free dictionary

Finnish

[edit]

Etymology

[edit]

rinnastaa +‎ -us

Pronunciation

[edit]
  • IPA(key): /ˈrinːɑstus/, [ˈrinːɑ̝s̠tus̠]
  • Rhymes: -inːɑstus
  • Hyphenation(key): rin‧nas‧tus

Noun

[edit]

rinnastus

  1. comparison
  2. (grammar) coordination

Declension

[edit]
Inflection of rinnastus (Kotus type 39/vastaus, no gradation)
nominative rinnastus rinnastukset
genitive rinnastuksen rinnastusten
rinnastuksien
partitive rinnastusta rinnastuksia
illative rinnastukseen rinnastuksiin
singular plural
nominative rinnastus rinnastukset
accusative nom. rinnastus rinnastukset
gen. rinnastuksen
genitive rinnastuksen rinnastusten
rinnastuksien
partitive rinnastusta rinnastuksia
inessive rinnastuksessa rinnastuksissa
elative rinnastuksesta rinnastuksista
illative rinnastukseen rinnastuksiin
adessive rinnastuksella rinnastuksilla
ablative rinnastukselta rinnastuksilta
allative rinnastukselle rinnastuksille
essive rinnastuksena rinnastuksina
translative rinnastukseksi rinnastuksiksi
abessive rinnastuksetta rinnastuksitta
instructive rinnastuksin
comitative See the possessive forms below.
Possessive forms of rinnastus (Kotus type 39/vastaus, no gradation)

Derived terms

[edit]

Further reading

[edit]