rinkeli
Appearance
Finnish
[edit]Etymology
[edit]Borrowed from Middle Low German kringel.
Pronunciation
[edit]Noun
[edit]rinkeli
Declension
[edit]Inflection of rinkeli (Kotus type 6/paperi, no gradation) | |||
---|---|---|---|
nominative | rinkeli | rinkelit | |
genitive | rinkelin | rinkelien rinkeleiden rinkeleitten | |
partitive | rinkeliä | rinkeleitä rinkelejä | |
illative | rinkeliin | rinkeleihin | |
singular | plural | ||
nominative | rinkeli | rinkelit | |
accusative | nom. | rinkeli | rinkelit |
gen. | rinkelin | ||
genitive | rinkelin | rinkelien rinkeleiden rinkeleitten | |
partitive | rinkeliä | rinkeleitä rinkelejä | |
inessive | rinkelissä | rinkeleissä | |
elative | rinkelistä | rinkeleistä | |
illative | rinkeliin | rinkeleihin | |
adessive | rinkelillä | rinkeleillä | |
ablative | rinkeliltä | rinkeleiltä | |
allative | rinkelille | rinkeleille | |
essive | rinkelinä | rinkeleinä | |
translative | rinkeliksi | rinkeleiksi | |
abessive | rinkelittä | rinkeleittä | |
instructive | — | rinkelein | |
comitative | See the possessive forms below. |
Derived terms
[edit]Related terms
[edit]Further reading
[edit]- “rinkeli”, in Kielitoimiston sanakirja [Dictionary of Contemporary Finnish][1] (in Finnish) (online dictionary, continuously updated), Kotimaisten kielten keskuksen verkkojulkaisuja 35, Helsinki: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus (Institute for the Languages of Finland), 2004–, retrieved 2023-07-03