rikkomattomuus

Finnish

Etymology

rikkomaton +‎ -uus

Pronunciation

• IPA^(key): /ˈrikːomɑtːomuːs/, [ˈrikːo̞ˌmɑ̝t̪ːo̞muːs̠]
• Rhymes: -ɑtːomuːs
• Hyphenation^(key): rik‧ko‧mat‧to‧muus

Noun

rikkomattomuus

1. unbrokenness

Declension

Inflection of rikkomattomuus (Kotus type 40*F/kalleus, t-d gradation)
nominative		rikkomattomuus	rikkomattomuudet
genitive		rikkomattomuuden	rikkomattomuuksien
partitive		rikkomattomuutta	rikkomattomuuksia
illative		rikkomattomuuteen	rikkomattomuuksiin
		singular	plural
nominative		rikkomattomuus	rikkomattomuudet
accusative	nom.	rikkomattomuus	rikkomattomuudet
	gen.	rikkomattomuuden
genitive		rikkomattomuuden	rikkomattomuuksien
partitive		rikkomattomuutta	rikkomattomuuksia
inessive		rikkomattomuudessa	rikkomattomuuksissa
elative		rikkomattomuudesta	rikkomattomuuksista
illative		rikkomattomuuteen	rikkomattomuuksiin
adessive		rikkomattomuudella	rikkomattomuuksilla
ablative		rikkomattomuudelta	rikkomattomuuksilta
allative		rikkomattomuudelle	rikkomattomuuksille
essive		rikkomattomuutena	rikkomattomuuksina
translative		rikkomattomuudeksi	rikkomattomuuksiksi
abessive		rikkomattomuudetta	rikkomattomuuksitta
instructive		—	rikkomattomuuksin
comitative		See the possessive forms below.

Possessive forms of rikkomattomuus (Kotus type 40*F/kalleus, t-d gradation)

first-person singular possessor singular plural nominative rikkomattomuuteni rikkomattomuuteni accusative nom. rikkomattomuuteni rikkomattomuuteni gen. rikkomattomuuteni genitive rikkomattomuuteni rikkomattomuuksieni partitive rikkomattomuuttani rikkomattomuuksiani inessive rikkomattomuudessani rikkomattomuuksissani elative rikkomattomuudestani rikkomattomuuksistani illative rikkomattomuuteeni rikkomattomuuksiini adessive rikkomattomuudellani rikkomattomuuksillani ablative rikkomattomuudeltani rikkomattomuuksiltani allative rikkomattomuudelleni rikkomattomuuksilleni essive rikkomattomuutenani rikkomattomuuksinani translative rikkomattomuudekseni rikkomattomuuksikseni abessive rikkomattomuudettani rikkomattomuuksittani instructive — — comitative — rikkomattomuuksineni second-person singular possessor singular plural nominative rikkomattomuutesi rikkomattomuutesi accusative nom. rikkomattomuutesi rikkomattomuutesi gen. rikkomattomuutesi genitive rikkomattomuutesi rikkomattomuuksiesi partitive rikkomattomuuttasi rikkomattomuuksiasi inessive rikkomattomuudessasi rikkomattomuuksissasi elative rikkomattomuudestasi rikkomattomuuksistasi illative rikkomattomuuteesi rikkomattomuuksiisi adessive rikkomattomuudellasi rikkomattomuuksillasi ablative rikkomattomuudeltasi rikkomattomuuksiltasi allative rikkomattomuudellesi rikkomattomuuksillesi essive rikkomattomuutenasi rikkomattomuuksinasi translative rikkomattomuudeksesi rikkomattomuuksiksesi abessive rikkomattomuudettasi rikkomattomuuksittasi instructive — — comitative — rikkomattomuuksinesi first-person plural possessor singular plural nominative rikkomattomuutemme rikkomattomuutemme accusative nom. rikkomattomuutemme rikkomattomuutemme gen. rikkomattomuutemme genitive rikkomattomuutemme rikkomattomuuksiemme partitive rikkomattomuuttamme rikkomattomuuksiamme inessive rikkomattomuudessamme rikkomattomuuksissamme elative rikkomattomuudestamme rikkomattomuuksistamme illative rikkomattomuuteemme rikkomattomuuksiimme adessive rikkomattomuudellamme rikkomattomuuksillamme ablative rikkomattomuudeltamme rikkomattomuuksiltamme allative rikkomattomuudellemme rikkomattomuuksillemme essive rikkomattomuutenamme rikkomattomuuksinamme translative rikkomattomuudeksemme rikkomattomuuksiksemme abessive rikkomattomuudettamme rikkomattomuuksittamme instructive — — comitative — rikkomattomuuksinemme second-person plural possessor singular plural nominative rikkomattomuutenne rikkomattomuutenne accusative nom. rikkomattomuutenne rikkomattomuutenne gen. rikkomattomuutenne genitive rikkomattomuutenne rikkomattomuuksienne partitive rikkomattomuuttanne rikkomattomuuksianne inessive rikkomattomuudessanne rikkomattomuuksissanne elative rikkomattomuudestanne rikkomattomuuksistanne illative rikkomattomuuteenne rikkomattomuuksiinne adessive rikkomattomuudellanne rikkomattomuuksillanne ablative rikkomattomuudeltanne rikkomattomuuksiltanne allative rikkomattomuudellenne rikkomattomuuksillenne essive rikkomattomuutenanne rikkomattomuuksinanne translative rikkomattomuudeksenne rikkomattomuuksiksenne abessive rikkomattomuudettanne rikkomattomuuksittanne instructive — — comitative — rikkomattomuuksinenne third-person possessor singular plural nominative rikkomattomuutensa rikkomattomuutensa accusative nom. rikkomattomuutensa rikkomattomuutensa gen. rikkomattomuutensa genitive rikkomattomuutensa rikkomattomuuksiensa partitive rikkomattomuuttaan rikkomattomuuttansa rikkomattomuuksiaan rikkomattomuuksiansa inessive rikkomattomuudessaan rikkomattomuudessansa rikkomattomuuksissaan rikkomattomuuksissansa elative rikkomattomuudestaan rikkomattomuudestansa rikkomattomuuksistaan rikkomattomuuksistansa illative rikkomattomuuteensa rikkomattomuuksiinsa adessive rikkomattomuudellaan rikkomattomuudellansa rikkomattomuuksillaan rikkomattomuuksillansa ablative rikkomattomuudeltaan rikkomattomuudeltansa rikkomattomuuksiltaan rikkomattomuuksiltansa allative rikkomattomuudelleen rikkomattomuudellensa rikkomattomuuksilleen rikkomattomuuksillensa essive rikkomattomuutenaan rikkomattomuutenansa rikkomattomuuksinaan rikkomattomuuksinansa translative rikkomattomuudekseen rikkomattomuudeksensa rikkomattomuuksikseen rikkomattomuuksiksensa abessive rikkomattomuudettaan rikkomattomuudettansa rikkomattomuuksittaan rikkomattomuuksittansa instructive — — comitative — rikkomattomuuksineen rikkomattomuuksinensa

Further reading

• “rikkomattomuus”, in Kielitoimiston sanakirja [Dictionary of Contemporary Finnish]‎^[1] (in Finnish) (online dictionary, continuously updated), Kotimaisten kielten keskuksen verkkojulkaisuja 35, Helsinki: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus (Institute for the Languages of Finland), 2004–, retrieved 2023-07-03