rettelö

From Wiktionary, the free dictionary
Jump to navigation Jump to search

Finnish

[edit]

Etymology

[edit]

Sound-symbolic[1]

Pronunciation

[edit]
  • IPA(key): /ˈretːelø/, [ˈre̞t̪ːe̞lø̞]
  • Rhymes: -etːelø
  • Hyphenation(key): ret‧te‧lö

Noun

[edit]

rettelö

  1. trouble (violent occurrence)

Declension

[edit]
Inflection of rettelö (Kotus type 2/palvelu, no gradation)
nominative rettelö rettelöt
genitive rettelön rettelöjen
rettelöiden
rettelöitten
partitive rettelöä rettelöjä
rettelöitä
illative rettelöön rettelöihin
singular plural
nominative rettelö rettelöt
accusative nom. rettelö rettelöt
gen. rettelön
genitive rettelön rettelöjen
rettelöiden
rettelöitten
partitive rettelöä rettelöjä
rettelöitä
inessive rettelössä rettelöissä
elative rettelöstä rettelöistä
illative rettelöön rettelöihin
adessive rettelöllä rettelöillä
ablative rettelöltä rettelöiltä
allative rettelölle rettelöille
essive rettelönä rettelöinä
translative rettelöksi rettelöiksi
abessive rettelöttä rettelöittä
instructive rettelöin
comitative See the possessive forms below.
Possessive forms of rettelö (Kotus type 2/palvelu, no gradation)

Derived terms

[edit]

References

[edit]
  1. ^ Itkonen, Erkki, Kulonen, Ulla-Maija, editors (1992–2000), Suomen sanojen alkuperä [The origin of Finnish words]‎[1] (in Finnish) (online version; note: also includes other etymological sources; this source is labeled "SSA 1992–2000"), Helsinki: Institute for the Languages of Finland/Finnish Literature Society, →ISBN

Further reading

[edit]