Jump to content

rallattelu

From Wiktionary, the free dictionary

Finnish

[edit]

Etymology

[edit]

rallatella +‎ -u

Pronunciation

[edit]
  • IPA(key): /ˈrɑlːɑtːelu/, [ˈrɑ̝lːɑ̝t̪̚ˌt̪e̞lu]
  • Rhymes: -elu
  • Hyphenation(key): ral‧lat‧te‧lu

Noun

[edit]

rallattelu

  1. singing carefreely, going tra-la-la

Declension

[edit]
Inflection of rallattelu (Kotus type 2/palvelu, no gradation)
nominative rallattelu rallattelut
genitive rallattelun rallattelujen
rallatteluiden
rallatteluitten
partitive rallattelua rallatteluja
rallatteluita
illative rallatteluun rallatteluihin
singular plural
nominative rallattelu rallattelut
accusative nom. rallattelu rallattelut
gen. rallattelun
genitive rallattelun rallattelujen
rallatteluiden
rallatteluitten
partitive rallattelua rallatteluja
rallatteluita
inessive rallattelussa rallatteluissa
elative rallattelusta rallatteluista
illative rallatteluun rallatteluihin
adessive rallattelulla rallatteluilla
ablative rallattelulta rallatteluilta
allative rallattelulle rallatteluille
essive rallatteluna rallatteluina
translative rallatteluksi rallatteluiksi
abessive rallattelutta rallatteluitta
instructive rallatteluin
comitative See the possessive forms below.
Possessive forms of rallattelu (Kotus type 2/palvelu, no gradation)

Further reading

[edit]