Jump to content

rajoittuva

From Wiktionary, the free dictionary

Finnish

[edit]

Etymology

[edit]

rajoittua +‎ -va

Pronunciation

[edit]
  • IPA(key): /ˈrɑjoi̯tːuʋɑ/, [ˈrɑ̝jo̞i̯t̪̚ˌt̪uʋɑ̝]
  • Rhymes: -uʋɑ
  • Hyphenation(key): ra‧joit‧tu‧va

Adjective

[edit]

rajoittuva

  1. adjacent, marginal (sharing a border)
    Monmoutshire on Englantiin rajoittuva kreivikunta Walesissä.
    Monmouthshire is a Welsh county marginal to England.

Declension

[edit]
Inflection of rajoittuva (Kotus type 10/koira, no gradation)
nominative rajoittuva rajoittuvat
genitive rajoittuvan rajoittuvien
partitive rajoittuvaa rajoittuvia
illative rajoittuvaan rajoittuviin
singular plural
nominative rajoittuva rajoittuvat
accusative nom. rajoittuva rajoittuvat
gen. rajoittuvan
genitive rajoittuvan rajoittuvien
rajoittuvain rare
partitive rajoittuvaa rajoittuvia
inessive rajoittuvassa rajoittuvissa
elative rajoittuvasta rajoittuvista
illative rajoittuvaan rajoittuviin
adessive rajoittuvalla rajoittuvilla
ablative rajoittuvalta rajoittuvilta
allative rajoittuvalle rajoittuville
essive rajoittuvana rajoittuvina
translative rajoittuvaksi rajoittuviksi
abessive rajoittuvatta rajoittuvitta
instructive rajoittuvin
comitative rajoittuvine
Possessive forms of rajoittuva (Kotus type 10/koira, no gradation)
Rare. Only used with substantive adjectives.