Jump to content

rajoittuma

From Wiktionary, the free dictionary

Finnish

[edit]

Etymology

[edit]

rajoittua +‎ -ma

Pronunciation

[edit]
  • IPA(key): /ˈrɑjoi̯tːumɑ/, [ˈrɑ̝jo̞i̯t̪̚ˌt̪umɑ̝]
  • Rhymes: -umɑ
  • Hyphenation(key): ra‧joit‧tu‧ma

Noun

[edit]

rajoittuma

  1. (mathematics) restriction (of a function)

Declension

[edit]
Inflection of rajoittuma (Kotus type 10/koira, no gradation)
nominative rajoittuma rajoittumat
genitive rajoittuman rajoittumien
partitive rajoittumaa rajoittumia
illative rajoittumaan rajoittumiin
singular plural
nominative rajoittuma rajoittumat
accusative nom. rajoittuma rajoittumat
gen. rajoittuman
genitive rajoittuman rajoittumien
rajoittumain rare
partitive rajoittumaa rajoittumia
inessive rajoittumassa rajoittumissa
elative rajoittumasta rajoittumista
illative rajoittumaan rajoittumiin
adessive rajoittumalla rajoittumilla
ablative rajoittumalta rajoittumilta
allative rajoittumalle rajoittumille
essive rajoittumana rajoittumina
translative rajoittumaksi rajoittumiksi
abessive rajoittumatta rajoittumitta
instructive rajoittumin
comitative See the possessive forms below.
Possessive forms of rajoittuma (Kotus type 10/koira, no gradation)