Jump to content

rahapuhelin

From Wiktionary, the free dictionary

Finnish

[edit]

Etymology

[edit]

raha +‎ puhelin

Pronunciation

[edit]
  • IPA(key): /ˈrɑhɑˌpuhelin/, [ˈrɑ̝ɦɑ̝ˌpuɦe̞lin]
  • Rhymes: -uhelin
  • Hyphenation(key): raha‧puhe‧lin

Noun

[edit]

rahapuhelin

  1. payphone (public telephone that requires prepayment)

Declension

[edit]
Inflection of rahapuhelin (Kotus type 33/kytkin, no gradation)
nominative rahapuhelin rahapuhelimet
genitive rahapuhelimen rahapuhelimien
rahapuhelinten
partitive rahapuhelinta rahapuhelimia
illative rahapuhelimeen rahapuhelimiin
singular plural
nominative rahapuhelin rahapuhelimet
accusative nom. rahapuhelin rahapuhelimet
gen. rahapuhelimen
genitive rahapuhelimen rahapuhelimien
rahapuhelinten
partitive rahapuhelinta rahapuhelimia
inessive rahapuhelimessa rahapuhelimissa
elative rahapuhelimesta rahapuhelimista
illative rahapuhelimeen rahapuhelimiin
adessive rahapuhelimella rahapuhelimilla
ablative rahapuhelimelta rahapuhelimilta
allative rahapuhelimelle rahapuhelimille
essive rahapuhelimena rahapuhelimina
translative rahapuhelimeksi rahapuhelimiksi
abessive rahapuhelimetta rahapuhelimitta
instructive rahapuhelimin
comitative See the possessive forms below.
Possessive forms of rahapuhelin (Kotus type 33/kytkin, no gradation)

Further reading

[edit]