raaputus

From Wiktionary, the free dictionary
Jump to navigation Jump to search

Finnish

[edit]

Etymology

[edit]

raaputtaa +‎ -us

Pronunciation

[edit]
  • IPA(key): /ˈrɑːputus/, [ˈrɑ̝ːput̪us̠]
  • Rhymes: -ɑːputus
  • Syllabification(key): raa‧pu‧tus

Noun

[edit]

raaputus

  1. scratching

Declension

[edit]
Inflection of raaputus (Kotus type 39/vastaus, no gradation)
nominative raaputus raaputukset
genitive raaputuksen raaputusten
raaputuksien
partitive raaputusta raaputuksia
illative raaputukseen raaputuksiin
singular plural
nominative raaputus raaputukset
accusative nom. raaputus raaputukset
gen. raaputuksen
genitive raaputuksen raaputusten
raaputuksien
partitive raaputusta raaputuksia
inessive raaputuksessa raaputuksissa
elative raaputuksesta raaputuksista
illative raaputukseen raaputuksiin
adessive raaputuksella raaputuksilla
ablative raaputukselta raaputuksilta
allative raaputukselle raaputuksille
essive raaputuksena raaputuksina
translative raaputukseksi raaputuksiksi
abessive raaputuksetta raaputuksitta
instructive raaputuksin
comitative See the possessive forms below.
Possessive forms of raaputus (Kotus type 39/vastaus, no gradation)

Derived terms

[edit]
compounds

Further reading

[edit]

Anagrams

[edit]