Jump to content

röytä

From Wiktionary, the free dictionary

Finnish

[edit]

Etymology

[edit]

Unknown. Originally only found in the Tavastian dialects.

Pronunciation

[edit]
  • IPA(key): /ˈrøy̯tæ/, [ˈrø̞y̯t̪æ]
  • Rhymes: -øytæ
  • Hyphenation(key): röy‧tä

Noun

[edit]

röytä

  1. a type of canopy or shelter next to a traditional drying and threshing cabin (riihi)

Declension

[edit]
Inflection of röytä (Kotus type 10*F/koira, t-d gradation)
nominative röytä röydät
genitive röydän röytien
partitive röytää röytiä
illative röytään röytiin
singular plural
nominative röytä röydät
accusative nom. röytä röydät
gen. röydän
genitive röydän röytien
röytäin rare
partitive röytää röytiä
inessive röydässä röydissä
elative röydästä röydistä
illative röytään röytiin
adessive röydällä röydillä
ablative röydältä röydiltä
allative röydälle röydille
essive röytänä röytinä
translative röydäksi röydiksi
abessive röydättä röydittä
instructive röydin
comitative See the possessive forms below.
Possessive forms of röytä (Kotus type 10*F/koira, t-d gradation)
first-person singular possessor
singular plural
nominative röytäni röytäni
accusative nom. röytäni röytäni
gen. röytäni
genitive röytäni röytieni
röytäini rare
partitive röytääni röytiäni
inessive röydässäni röydissäni
elative röydästäni röydistäni
illative röytääni röytiini
adessive röydälläni röydilläni
ablative röydältäni röydiltäni
allative röydälleni röydilleni
essive röytänäni röytinäni
translative röydäkseni röydikseni
abessive röydättäni röydittäni
instructive
comitative röytineni
second-person singular possessor
singular plural
nominative röytäsi röytäsi
accusative nom. röytäsi röytäsi
gen. röytäsi
genitive röytäsi röytiesi
röytäisi rare
partitive röytääsi röytiäsi
inessive röydässäsi röydissäsi
elative röydästäsi röydistäsi
illative röytääsi röytiisi
adessive röydälläsi röydilläsi
ablative röydältäsi röydiltäsi
allative röydällesi röydillesi
essive röytänäsi röytinäsi
translative röydäksesi röydiksesi
abessive röydättäsi röydittäsi
instructive
comitative röytinesi
first-person plural possessor
singular plural
nominative röytämme röytämme
accusative nom. röytämme röytämme
gen. röytämme
genitive röytämme röytiemme
röytäimme rare
partitive röytäämme röytiämme
inessive röydässämme röydissämme
elative röydästämme röydistämme
illative röytäämme röytiimme
adessive röydällämme röydillämme
ablative röydältämme röydiltämme
allative röydällemme röydillemme
essive röytänämme röytinämme
translative röydäksemme röydiksemme
abessive röydättämme röydittämme
instructive
comitative röytinemme
second-person plural possessor
singular plural
nominative röytänne röytänne
accusative nom. röytänne röytänne
gen. röytänne
genitive röytänne röytienne
röytäinne rare
partitive röytäänne röytiänne
inessive röydässänne röydissänne
elative röydästänne röydistänne
illative röytäänne röytiinne
adessive röydällänne röydillänne
ablative röydältänne röydiltänne
allative röydällenne röydillenne
essive röytänänne röytinänne
translative röydäksenne röydiksenne
abessive röydättänne röydittänne
instructive
comitative röytinenne