Jump to content

röyhy

From Wiktionary, the free dictionary

Finnish

[edit]

Etymology

[edit]

röyheä +‎ -y

Pronunciation

[edit]
  • IPA(key): /ˈrøy̯hy/, [ˈrø̞y̯ɦy]
  • Rhymes: -øyhy
  • Hyphenation(key): röy‧hy

Noun

[edit]

röyhy

  1. (botany) panicle, panicled spike

Declension

[edit]
Inflection of röyhy (Kotus type 1/valo, no gradation)
nominative röyhy röyhyt
genitive röyhyn röyhyjen
partitive röyhyä röyhyjä
illative röyhyyn röyhyihin
singular plural
nominative röyhy röyhyt
accusative nom. röyhy röyhyt
gen. röyhyn
genitive röyhyn röyhyjen
partitive röyhyä röyhyjä
inessive röyhyssä röyhyissä
elative röyhystä röyhyistä
illative röyhyyn röyhyihin
adessive röyhyllä röyhyillä
ablative röyhyltä röyhyiltä
allative röyhylle röyhyille
essive röyhynä röyhyinä
translative röyhyksi röyhyiksi
abessive röyhyttä röyhyittä
instructive röyhyin
comitative See the possessive forms below.
Possessive forms of röyhy (Kotus type 1/valo, no gradation)
first-person singular possessor
singular plural
nominative röyhyni röyhyni
accusative nom. röyhyni röyhyni
gen. röyhyni
genitive röyhyni röyhyjeni
partitive röyhyäni röyhyjäni
inessive röyhyssäni röyhyissäni
elative röyhystäni röyhyistäni
illative röyhyyni röyhyihini
adessive röyhylläni röyhyilläni
ablative röyhyltäni röyhyiltäni
allative röyhylleni röyhyilleni
essive röyhynäni röyhyinäni
translative röyhykseni röyhyikseni
abessive röyhyttäni röyhyittäni
instructive
comitative röyhyineni
second-person singular possessor
singular plural
nominative röyhysi röyhysi
accusative nom. röyhysi röyhysi
gen. röyhysi
genitive röyhysi röyhyjesi
partitive röyhyäsi röyhyjäsi
inessive röyhyssäsi röyhyissäsi
elative röyhystäsi röyhyistäsi
illative röyhyysi röyhyihisi
adessive röyhylläsi röyhyilläsi
ablative röyhyltäsi röyhyiltäsi
allative röyhyllesi röyhyillesi
essive röyhynäsi röyhyinäsi
translative röyhyksesi röyhyiksesi
abessive röyhyttäsi röyhyittäsi
instructive
comitative röyhyinesi
first-person plural possessor
singular plural
nominative röyhymme röyhymme
accusative nom. röyhymme röyhymme
gen. röyhymme
genitive röyhymme röyhyjemme
partitive röyhyämme röyhyjämme
inessive röyhyssämme röyhyissämme
elative röyhystämme röyhyistämme
illative röyhyymme röyhyihimme
adessive röyhyllämme röyhyillämme
ablative röyhyltämme röyhyiltämme
allative röyhyllemme röyhyillemme
essive röyhynämme röyhyinämme
translative röyhyksemme röyhyiksemme
abessive röyhyttämme röyhyittämme
instructive
comitative röyhyinemme
second-person plural possessor
singular plural
nominative röyhynne röyhynne
accusative nom. röyhynne röyhynne
gen. röyhynne
genitive röyhynne röyhyjenne
partitive röyhyänne röyhyjänne
inessive röyhyssänne röyhyissänne
elative röyhystänne röyhyistänne
illative röyhyynne röyhyihinne
adessive röyhyllänne röyhyillänne
ablative röyhyltänne röyhyiltänne
allative röyhyllenne röyhyillenne
essive röyhynänne röyhyinänne
translative röyhyksenne röyhyiksenne
abessive röyhyttänne röyhyittänne
instructive
comitative röyhyinenne

Derived terms

[edit]
compounds

Further reading

[edit]

Anagrams

[edit]