rötöstelijä

Finnish

Etymology

rötöstellä +‎ -jä

Pronunciation

• IPA^(key): /ˈrøtøstelijæ/, [ˈrø̞t̪ø̞s̠ˌte̞lijæ]
• Rhymes: -elijæ
• Hyphenation^(key): rö‧tös‧te‧li‧jä

Noun

rötöstelijä

1. one who commits crimes, habitual criminal

Declension

Inflection of rötöstelijä (Kotus type 12/kulkija, no gradation)
nominative		rötöstelijä	rötöstelijät
genitive		rötöstelijän	rötöstelijöiden rötöstelijöitten
partitive		rötöstelijää	rötöstelijöitä
illative		rötöstelijään	rötöstelijöihin
		singular	plural
nominative		rötöstelijä	rötöstelijät
accusative	nom.	rötöstelijä	rötöstelijät
	gen.	rötöstelijän
genitive		rötöstelijän	rötöstelijöiden rötöstelijöitten rötöstelijäin rare
partitive		rötöstelijää	rötöstelijöitä
inessive		rötöstelijässä	rötöstelijöissä
elative		rötöstelijästä	rötöstelijöistä
illative		rötöstelijään	rötöstelijöihin
adessive		rötöstelijällä	rötöstelijöillä
ablative		rötöstelijältä	rötöstelijöiltä
allative		rötöstelijälle	rötöstelijöille
essive		rötöstelijänä	rötöstelijöinä
translative		rötöstelijäksi	rötöstelijöiksi
abessive		rötöstelijättä	rötöstelijöittä
instructive		—	rötöstelijöin
comitative		See the possessive forms below.

Possessive forms of rötöstelijä (Kotus type 12/kulkija, no gradation)

first-person singular possessor singular plural nominative rötöstelijäni rötöstelijäni accusative nom. rötöstelijäni rötöstelijäni gen. rötöstelijäni genitive rötöstelijäni rötöstelijöideni rötöstelijöitteni rötöstelijäini rare partitive rötöstelijääni rötöstelijöitäni inessive rötöstelijässäni rötöstelijöissäni elative rötöstelijästäni rötöstelijöistäni illative rötöstelijääni rötöstelijöihini adessive rötöstelijälläni rötöstelijöilläni ablative rötöstelijältäni rötöstelijöiltäni allative rötöstelijälleni rötöstelijöilleni essive rötöstelijänäni rötöstelijöinäni translative rötöstelijäkseni rötöstelijöikseni abessive rötöstelijättäni rötöstelijöittäni instructive — — comitative — rötöstelijöineni second-person singular possessor singular plural nominative rötöstelijäsi rötöstelijäsi accusative nom. rötöstelijäsi rötöstelijäsi gen. rötöstelijäsi genitive rötöstelijäsi rötöstelijöidesi rötöstelijöittesi rötöstelijäisi rare partitive rötöstelijääsi rötöstelijöitäsi inessive rötöstelijässäsi rötöstelijöissäsi elative rötöstelijästäsi rötöstelijöistäsi illative rötöstelijääsi rötöstelijöihisi adessive rötöstelijälläsi rötöstelijöilläsi ablative rötöstelijältäsi rötöstelijöiltäsi allative rötöstelijällesi rötöstelijöillesi essive rötöstelijänäsi rötöstelijöinäsi translative rötöstelijäksesi rötöstelijöiksesi abessive rötöstelijättäsi rötöstelijöittäsi instructive — — comitative — rötöstelijöinesi first-person plural possessor singular plural nominative rötöstelijämme rötöstelijämme accusative nom. rötöstelijämme rötöstelijämme gen. rötöstelijämme genitive rötöstelijämme rötöstelijöidemme rötöstelijöittemme rötöstelijäimme rare partitive rötöstelijäämme rötöstelijöitämme inessive rötöstelijässämme rötöstelijöissämme elative rötöstelijästämme rötöstelijöistämme illative rötöstelijäämme rötöstelijöihimme adessive rötöstelijällämme rötöstelijöillämme ablative rötöstelijältämme rötöstelijöiltämme allative rötöstelijällemme rötöstelijöillemme essive rötöstelijänämme rötöstelijöinämme translative rötöstelijäksemme rötöstelijöiksemme abessive rötöstelijättämme rötöstelijöittämme instructive — — comitative — rötöstelijöinemme second-person plural possessor singular plural nominative rötöstelijänne rötöstelijänne accusative nom. rötöstelijänne rötöstelijänne gen. rötöstelijänne genitive rötöstelijänne rötöstelijöidenne rötöstelijöittenne rötöstelijäinne rare partitive rötöstelijäänne rötöstelijöitänne inessive rötöstelijässänne rötöstelijöissänne elative rötöstelijästänne rötöstelijöistänne illative rötöstelijäänne rötöstelijöihinne adessive rötöstelijällänne rötöstelijöillänne ablative rötöstelijältänne rötöstelijöiltänne allative rötöstelijällenne rötöstelijöillenne essive rötöstelijänänne rötöstelijöinänne translative rötöstelijäksenne rötöstelijöiksenne abessive rötöstelijättänne rötöstelijöittänne instructive — — comitative — rötöstelijöinenne third-person possessor singular plural nominative rötöstelijänsä rötöstelijänsä accusative nom. rötöstelijänsä rötöstelijänsä gen. rötöstelijänsä genitive rötöstelijänsä rötöstelijöidensä rötöstelijöittensä rötöstelijäinsä rare partitive rötöstelijäänsä rötöstelijöitään rötöstelijöitänsä inessive rötöstelijässään rötöstelijässänsä rötöstelijöissään rötöstelijöissänsä elative rötöstelijästään rötöstelijästänsä rötöstelijöistään rötöstelijöistänsä illative rötöstelijäänsä rötöstelijöihinsä adessive rötöstelijällään rötöstelijällänsä rötöstelijöillään rötöstelijöillänsä ablative rötöstelijältään rötöstelijältänsä rötöstelijöiltään rötöstelijöiltänsä allative rötöstelijälleen rötöstelijällensä rötöstelijöilleen rötöstelijöillensä essive rötöstelijänään rötöstelijänänsä rötöstelijöinään rötöstelijöinänsä translative rötöstelijäkseen rötöstelijäksensä rötöstelijöikseen rötöstelijöiksensä abessive rötöstelijättään rötöstelijättänsä rötöstelijöittään rötöstelijöittänsä instructive — — comitative — rötöstelijöineen rötöstelijöinensä