Jump to content

räivä

From Wiktionary, the free dictionary

Finnish

[edit]

Etymology

[edit]

From Proto-Finnic *räivä, borrowed from Proto-Norse [Term?], from Proto-Germanic *hraiwą.

Pronunciation

[edit]
  • IPA(key): /ˈræi̯ʋæ/, [ˈræi̯ʋæ]
  • Rhymes: -æiʋæ
  • Hyphenation(key): räi‧vä

Adjective

[edit]

räivä

  1. (dialectal, South Ostrobothnia) foul-mouthed, mischievous

Declension

[edit]
Inflection of räivä (Kotus type 10/koira, no gradation)
nominative räivä räivät
genitive räivän räivien
partitive räivää räiviä
illative räivään räiviin
singular plural
nominative räivä räivät
accusative nom. räivä räivät
gen. räivän
genitive räivän räivien
räiväin rare
partitive räivää räiviä
inessive räivässä räivissä
elative räivästä räivistä
illative räivään räiviin
adessive räivällä räivillä
ablative räivältä räiviltä
allative räivälle räiville
essive räivänä räivinä
translative räiväksi räiviksi
abessive räivättä räivittä
instructive räivin
comitative räivine
Possessive forms of räivä (Kotus type 10/koira, no gradation)
Rare. Only used with substantive adjectives.
first-person singular possessor
singular plural
nominative räiväni räiväni
accusative nom. räiväni räiväni
gen. räiväni
genitive räiväni räivieni
räiväini rare
partitive räivääni räiviäni
inessive räivässäni räivissäni
elative räivästäni räivistäni
illative räivääni räiviini
adessive räivälläni räivilläni
ablative räivältäni räiviltäni
allative räivälleni räivilleni
essive räivänäni räivinäni
translative räiväkseni räivikseni
abessive räivättäni räivittäni
instructive
comitative räivineni
second-person singular possessor
singular plural
nominative räiväsi räiväsi
accusative nom. räiväsi räiväsi
gen. räiväsi
genitive räiväsi räiviesi
räiväisi rare
partitive räivääsi räiviäsi
inessive räivässäsi räivissäsi
elative räivästäsi räivistäsi
illative räivääsi räiviisi
adessive räivälläsi räivilläsi
ablative räivältäsi räiviltäsi
allative räivällesi räivillesi
essive räivänäsi räivinäsi
translative räiväksesi räiviksesi
abessive räivättäsi räivittäsi
instructive
comitative räivinesi
first-person plural possessor
singular plural
nominative räivämme räivämme
accusative nom. räivämme räivämme
gen. räivämme
genitive räivämme räiviemme
räiväimme rare
partitive räiväämme räiviämme
inessive räivässämme räivissämme
elative räivästämme räivistämme
illative räiväämme räiviimme
adessive räivällämme räivillämme
ablative räivältämme räiviltämme
allative räivällemme räivillemme
essive räivänämme räivinämme
translative räiväksemme räiviksemme
abessive räivättämme räivittämme
instructive
comitative räivinemme
second-person plural possessor
singular plural
nominative räivänne räivänne
accusative nom. räivänne räivänne
gen. räivänne
genitive räivänne räivienne
räiväinne rare
partitive räiväänne räiviänne
inessive räivässänne räivissänne
elative räivästänne räivistänne
illative räiväänne räiviinne
adessive räivällänne räivillänne
ablative räivältänne räiviltänne
allative räivällenne räivillenne
essive räivänänne räivinänne
translative räiväksenne räiviksenne
abessive räivättänne räivittänne
instructive
comitative räivinenne