Jump to content

räike

From Wiktionary, the free dictionary

Finnish

[edit]

Etymology

[edit]

räikätä +‎ -e

Pronunciation

[edit]
  • IPA(key): /ˈræi̯keˣ/, [ˈræi̯k̟e̞(ʔ)]
  • Rhymes: -æike
  • Hyphenation(key): räi‧ke

Noun

[edit]

räike

  1. The sound of a ratchet.

Declension

[edit]
Inflection of räike (Kotus type 48*A/hame, kk-k gradation)
nominative räike räikkeet
genitive räikkeen räikkeiden
räikkeitten
partitive räikettä räikkeitä
illative räikkeeseen räikkeisiin
räikkeihin
singular plural
nominative räike räikkeet
accusative nom. räike räikkeet
gen. räikkeen
genitive räikkeen räikkeiden
räikkeitten
partitive räikettä räikkeitä
inessive räikkeessä räikkeissä
elative räikkeestä räikkeistä
illative räikkeeseen räikkeisiin
räikkeihin
adessive räikkeellä räikkeillä
ablative räikkeeltä räikkeiltä
allative räikkeelle räikkeille
essive räikkeenä räikkeinä
translative räikkeeksi räikkeiksi
abessive räikkeettä räikkeittä
instructive räikkein
comitative See the possessive forms below.
Possessive forms of räike (Kotus type 48*A/hame, kk-k gradation)

Further reading

[edit]

Anagrams

[edit]