räävi

From Wiktionary, the free dictionary
Jump to navigation Jump to search

Finnish

[edit]

Etymology

[edit]

Probably a shortening of räävitön, rather than it being a derivation of this word.

Pronunciation

[edit]
  • IPA(key): /ˈræːʋi/, [ˈræːʋi]
  • Rhymes: -æːʋi
  • Syllabification(key): rää‧vi

Adjective

[edit]

räävi

  1. Synonym of räävitön

Declension

[edit]
Inflection of räävi (Kotus type 5/risti, no gradation)
nominative räävi räävit
genitive räävin räävien
partitive rääviä räävejä
illative rääviin rääveihin
singular plural
nominative räävi räävit
accusative nom. räävi räävit
gen. räävin
genitive räävin räävien
partitive rääviä räävejä
inessive räävissä rääveissä
elative räävistä rääveistä
illative rääviin rääveihin
adessive räävillä rääveillä
ablative rääviltä rääveiltä
allative rääville rääveille
essive räävinä rääveinä
translative rääviksi rääveiksi
abessive räävittä rääveittä
instructive räävein
comitative rääveine
Possessive forms of räävi (Kotus type 5/risti, no gradation)
Rare. Only used with substantive adjectives.
first-person singular possessor
singular plural
nominative räävini räävini
accusative nom. räävini räävini
gen. räävini
genitive räävini räävieni
partitive rääviäni räävejäni
inessive räävissäni rääveissäni
elative räävistäni rääveistäni
illative rääviini rääveihini
adessive räävilläni rääveilläni
ablative rääviltäni rääveiltäni
allative räävilleni rääveilleni
essive räävinäni rääveinäni
translative räävikseni rääveikseni
abessive räävittäni rääveittäni
instructive
comitative rääveineni
second-person singular possessor
singular plural
nominative räävisi räävisi
accusative nom. räävisi räävisi
gen. räävisi
genitive räävisi rääviesi
partitive rääviäsi räävejäsi
inessive räävissäsi rääveissäsi
elative räävistäsi rääveistäsi
illative rääviisi rääveihisi
adessive räävilläsi rääveilläsi
ablative rääviltäsi rääveiltäsi
allative räävillesi rääveillesi
essive räävinäsi rääveinäsi
translative rääviksesi rääveiksesi
abessive räävittäsi rääveittäsi
instructive
comitative rääveinesi
first-person plural possessor
singular plural
nominative räävimme räävimme
accusative nom. räävimme räävimme
gen. räävimme
genitive räävimme rääviemme
partitive rääviämme räävejämme
inessive räävissämme rääveissämme
elative räävistämme rääveistämme
illative rääviimme rääveihimme
adessive räävillämme rääveillämme
ablative rääviltämme rääveiltämme
allative räävillemme rääveillemme
essive räävinämme rääveinämme
translative rääviksemme rääveiksemme
abessive räävittämme rääveittämme
instructive
comitative rääveinemme
second-person plural possessor
singular plural
nominative räävinne räävinne
accusative nom. räävinne räävinne
gen. räävinne
genitive räävinne räävienne
partitive rääviänne räävejänne
inessive räävissänne rääveissänne
elative räävistänne rääveistänne
illative rääviinne rääveihinne
adessive räävillänne rääveillänne
ablative rääviltänne rääveiltänne
allative räävillenne rääveillenne
essive räävinänne rääveinänne
translative rääviksenne rääveiksenne
abessive räävittänne rääveittänne
instructive
comitative rääveinenne

Further reading

[edit]

Anagrams

[edit]