poimipuikko
Ingrian
[edit]Etymology
[edit]From poimi- (“to fish out”) + puikko (“stick”).
Pronunciation
[edit]- (Ala-Laukaa) IPA(key): /ˈpoi̯miˌpui̯kːo/, [ˈpo̞i̯mĭˌpui̯kːŏ̞̥]
- (Soikkola) IPA(key): /ˈpoi̯miˌpui̯kːoi̯/, [ˈpo̞i̯miˌpui̯kːo̞i̯]
- Rhymes: -ui̯kːo, -ui̯kːoi̯
- Hyphenation: poi‧mi‧puik‧ko
Noun
[edit]poimipuikko
Declension
[edit]| Declension of poimipuikko (type 4/koivu, kk-k gradation) | ||
|---|---|---|
| singular | plural | |
| nominative | poimipuikko | poimipuikot |
| genitive | poimipuikon | poimipuikkoin, poimipuikkoloin |
| partitive | poimipuikkoa | poimipuikkoja, poimipuikkoloja |
| illative | poimipuikkoo | poimipuikkoi, poimipuikkoloihe |
| inessive | poimipuikoos | poimipuikois, poimipuikkolois |
| elative | poimipuikost | poimipuikoist, poimipuikkoloist |
| allative | poimipuikolle | poimipuikoille, poimipuikkoloille |
| adessive | poimipuikool | poimipuikoil, poimipuikkoloil |
| ablative | poimipuikolt | poimipuikoilt, poimipuikkoloilt |
| translative | poimipuikoks | poimipuikoiks, poimipuikkoloiks |
| essive | poimipuikkonna, poimipuikkoon | poimipuikkoinna, poimipuikkoloinna, poimipuikkoin, poimipuikkoloin |
| exessive1) | poimipuikkont | poimipuikkoint, poimipuikkoloint |
| 1) obsolete *) the accusative corresponds with either the genitive (sg) or nominative (pl) **) the comitative is formed by adding the suffix -ka? or -kä? to the genitive. | ||
References
[edit]- Ruben E. Nirvi (1971) Inkeroismurteiden Sanakirja, Helsinki: Suomalais-Ugrilainen Seura, page 420