Jump to content

pluratiivi

From Wiktionary, the free dictionary

Finnish

[edit]

Etymology

[edit]

Learned borrowing from New Latin pluratīvis.

Pronunciation

[edit]
  • IPA(key): /ˈplurɑtiːʋi/, [ˈplurɑ̝ˌt̪iːʋi]
  • Rhymes: -iːʋi
  • Hyphenation(key): plu‧ra‧tii‧vi

Noun

[edit]

pluratiivi

  1. plurale tantum

Declension

[edit]
Inflection of pluratiivi (Kotus type 5/risti, no gradation)
nominative pluratiivi pluratiivit
genitive pluratiivin pluratiivien
partitive pluratiivia pluratiiveja
illative pluratiiviin pluratiiveihin
singular plural
nominative pluratiivi pluratiivit
accusative nom. pluratiivi pluratiivit
gen. pluratiivin
genitive pluratiivin pluratiivien
partitive pluratiivia pluratiiveja
inessive pluratiivissa pluratiiveissa
elative pluratiivista pluratiiveista
illative pluratiiviin pluratiiveihin
adessive pluratiivilla pluratiiveilla
ablative pluratiivilta pluratiiveilta
allative pluratiiville pluratiiveille
essive pluratiivina pluratiiveina
translative pluratiiviksi pluratiiveiksi
abessive pluratiivitta pluratiiveitta
instructive pluratiivein
comitative See the possessive forms below.
Possessive forms of pluratiivi (Kotus type 5/risti, no gradation)

Synonyms

[edit]