Jump to content

pläkä

From Wiktionary, the free dictionary

Finnish

[edit]

Alternative forms

[edit]

Etymology

[edit]

From Swedish bleke.

Pronunciation

[edit]
  • IPA(key): /ˈplækæ/, [ˈplæk̟æ]
  • Rhymes: -ækæ
  • Hyphenation(key): plä‧kä

Noun

[edit]

pläkä (slang)

  1. (nautical) calm, dead calm (period of no wind)

Declension

[edit]
Inflection of pläkä (Kotus type 10/koira, no gradation)
nominative pläkä pläkät
genitive pläkän pläkien
partitive pläkää pläkiä
illative pläkään pläkiin
singular plural
nominative pläkä pläkät
accusative nom. pläkä pläkät
gen. pläkän
genitive pläkän pläkien
pläkäin rare
partitive pläkää pläkiä
inessive pläkässä pläkissä
elative pläkästä pläkistä
illative pläkään pläkiin
adessive pläkällä pläkillä
ablative pläkältä pläkiltä
allative pläkälle pläkille
essive pläkänä pläkinä
translative pläkäksi pläkiksi
abessive pläkättä pläkittä
instructive pläkin
comitative See the possessive forms below.
Possessive forms of pläkä (Kotus type 10/koira, no gradation)
first-person singular possessor
singular plural
nominative pläkäni pläkäni
accusative nom. pläkäni pläkäni
gen. pläkäni
genitive pläkäni pläkieni
pläkäini rare
partitive pläkääni pläkiäni
inessive pläkässäni pläkissäni
elative pläkästäni pläkistäni
illative pläkääni pläkiini
adessive pläkälläni pläkilläni
ablative pläkältäni pläkiltäni
allative pläkälleni pläkilleni
essive pläkänäni pläkinäni
translative pläkäkseni pläkikseni
abessive pläkättäni pläkittäni
instructive
comitative pläkineni
second-person singular possessor
singular plural
nominative pläkäsi pläkäsi
accusative nom. pläkäsi pläkäsi
gen. pläkäsi
genitive pläkäsi pläkiesi
pläkäisi rare
partitive pläkääsi pläkiäsi
inessive pläkässäsi pläkissäsi
elative pläkästäsi pläkistäsi
illative pläkääsi pläkiisi
adessive pläkälläsi pläkilläsi
ablative pläkältäsi pläkiltäsi
allative pläkällesi pläkillesi
essive pläkänäsi pläkinäsi
translative pläkäksesi pläkiksesi
abessive pläkättäsi pläkittäsi
instructive
comitative pläkinesi
first-person plural possessor
singular plural
nominative pläkämme pläkämme
accusative nom. pläkämme pläkämme
gen. pläkämme
genitive pläkämme pläkiemme
pläkäimme rare
partitive pläkäämme pläkiämme
inessive pläkässämme pläkissämme
elative pläkästämme pläkistämme
illative pläkäämme pläkiimme
adessive pläkällämme pläkillämme
ablative pläkältämme pläkiltämme
allative pläkällemme pläkillemme
essive pläkänämme pläkinämme
translative pläkäksemme pläkiksemme
abessive pläkättämme pläkittämme
instructive
comitative pläkinemme
second-person plural possessor
singular plural
nominative pläkänne pläkänne
accusative nom. pläkänne pläkänne
gen. pläkänne
genitive pläkänne pläkienne
pläkäinne rare
partitive pläkäänne pläkiänne
inessive pläkässänne pläkissänne
elative pläkästänne pläkistänne
illative pläkäänne pläkiinne
adessive pläkällänne pläkillänne
ablative pläkältänne pläkiltänne
allative pläkällenne pläkillenne
essive pläkänänne pläkinänne
translative pläkäksenne pläkiksenne
abessive pläkättänne pläkittänne
instructive
comitative pläkinenne