Jump to content

pitämä

From Wiktionary, the free dictionary

Finnish

[edit]

Participle

[edit]

pitämä

  1. agent participle of pitää

Declension

[edit]
Inflection of pitämä (Kotus type 10/koira, no gradation)
nominative pitämä pitämät
genitive pitämän pitämien
partitive pitämää pitämiä
illative pitämään pitämiin
singular plural
nominative pitämä pitämät
accusative nom. pitämä pitämät
gen. pitämän
genitive pitämän pitämien
pitämäin rare
partitive pitämää pitämiä
inessive pitämässä pitämissä
elative pitämästä pitämistä
illative pitämään pitämiin
adessive pitämällä pitämillä
ablative pitämältä pitämiltä
allative pitämälle pitämille
essive pitämänä pitäminä
translative pitämäksi pitämiksi
abessive pitämättä pitämittä
instructive pitämin
comitative pitämine
Possessive forms of pitämä (Kotus type 10/koira, no gradation)
first-person singular possessor
singular plural
nominative pitämäni pitämäni
accusative nom. pitämäni pitämäni
gen. pitämäni
genitive pitämäni pitämieni
pitämäini rare
partitive pitämääni pitämiäni
inessive pitämässäni pitämissäni
elative pitämästäni pitämistäni
illative pitämääni pitämiini
adessive pitämälläni pitämilläni
ablative pitämältäni pitämiltäni
allative pitämälleni pitämilleni
essive pitämänäni pitäminäni
translative pitämäkseni pitämikseni
abessive pitämättäni pitämittäni
instructive
comitative pitämineni
second-person singular possessor
singular plural
nominative pitämäsi pitämäsi
accusative nom. pitämäsi pitämäsi
gen. pitämäsi
genitive pitämäsi pitämiesi
pitämäisi rare
partitive pitämääsi pitämiäsi
inessive pitämässäsi pitämissäsi
elative pitämästäsi pitämistäsi
illative pitämääsi pitämiisi
adessive pitämälläsi pitämilläsi
ablative pitämältäsi pitämiltäsi
allative pitämällesi pitämillesi
essive pitämänäsi pitäminäsi
translative pitämäksesi pitämiksesi
abessive pitämättäsi pitämittäsi
instructive
comitative pitäminesi