pilkki

From Wiktionary, the free dictionary
Jump to navigation Jump to search

Finnish

[edit]

Pronunciation

[edit]
  • IPA(key): /ˈpilkːi/, [ˈpilkːi]
  • Rhymes: -ilkːi
  • Syllabification(key): pilk‧ki

Etymology 1

[edit]

Borrowed from Swedish pilk (jig).

Noun

[edit]

pilkki

  1. The lure used in ice fishing.
  2. Synonym of pilkkiminen (ice fishing)
Declension
[edit]
Inflection of pilkki (Kotus type 5*A/risti, kk-k gradation)
nominative pilkki pilkit
genitive pilkin pilkkien
partitive pilkkiä pilkkejä
illative pilkkiin pilkkeihin
singular plural
nominative pilkki pilkit
accusative nom. pilkki pilkit
gen. pilkin
genitive pilkin pilkkien
partitive pilkkiä pilkkejä
inessive pilkissä pilkeissä
elative pilkistä pilkeistä
illative pilkkiin pilkkeihin
adessive pilkillä pilkeillä
ablative pilkiltä pilkeiltä
allative pilkille pilkeille
essive pilkkinä pilkkeinä
translative pilkiksi pilkeiksi
abessive pilkittä pilkeittä
instructive pilkein
comitative See the possessive forms below.
Possessive forms of pilkki (Kotus type 5*A/risti, kk-k gradation)
first-person singular possessor
singular plural
nominative pilkkini pilkkini
accusative nom. pilkkini pilkkini
gen. pilkkini
genitive pilkkini pilkkieni
partitive pilkkiäni pilkkejäni
inessive pilkissäni pilkeissäni
elative pilkistäni pilkeistäni
illative pilkkiini pilkkeihini
adessive pilkilläni pilkeilläni
ablative pilkiltäni pilkeiltäni
allative pilkilleni pilkeilleni
essive pilkkinäni pilkkeinäni
translative pilkikseni pilkeikseni
abessive pilkittäni pilkeittäni
instructive
comitative pilkkeineni
second-person singular possessor
singular plural
nominative pilkkisi pilkkisi
accusative nom. pilkkisi pilkkisi
gen. pilkkisi
genitive pilkkisi pilkkiesi
partitive pilkkiäsi pilkkejäsi
inessive pilkissäsi pilkeissäsi
elative pilkistäsi pilkeistäsi
illative pilkkiisi pilkkeihisi
adessive pilkilläsi pilkeilläsi
ablative pilkiltäsi pilkeiltäsi
allative pilkillesi pilkeillesi
essive pilkkinäsi pilkkeinäsi
translative pilkiksesi pilkeiksesi
abessive pilkittäsi pilkeittäsi
instructive
comitative pilkkeinesi
first-person plural possessor
singular plural
nominative pilkkimme pilkkimme
accusative nom. pilkkimme pilkkimme
gen. pilkkimme
genitive pilkkimme pilkkiemme
partitive pilkkiämme pilkkejämme
inessive pilkissämme pilkeissämme
elative pilkistämme pilkeistämme
illative pilkkiimme pilkkeihimme
adessive pilkillämme pilkeillämme
ablative pilkiltämme pilkeiltämme
allative pilkillemme pilkeillemme
essive pilkkinämme pilkkeinämme
translative pilkiksemme pilkeiksemme
abessive pilkittämme pilkeittämme
instructive
comitative pilkkeinemme
second-person plural possessor
singular plural
nominative pilkkinne pilkkinne
accusative nom. pilkkinne pilkkinne
gen. pilkkinne
genitive pilkkinne pilkkienne
partitive pilkkiänne pilkkejänne
inessive pilkissänne pilkeissänne
elative pilkistänne pilkeistänne
illative pilkkiinne pilkkeihinne
adessive pilkillänne pilkeillänne
ablative pilkiltänne pilkeiltänne
allative pilkillenne pilkeillenne
essive pilkkinänne pilkkeinänne
translative pilkiksenne pilkeiksenne
abessive pilkittänne pilkeittänne
instructive
comitative pilkkeinenne
Derived terms
[edit]

Further reading

[edit]

Etymology 2

[edit]

Verb

[edit]

pilkki

  1. third-person singular past indicative of pilkkiä