Jump to content

pikapuhelin

From Wiktionary, the free dictionary

Finnish

[edit]

Etymology

[edit]

pika- +‎ puhelin

Pronunciation

[edit]
  • IPA(key): /ˈpikɑˌpuhelin/, [ˈpikɑ̝ˌpuɦe̞lin]
  • Rhymes: -uhelin
  • Hyphenation(key): pika‧puhe‧lin

Noun

[edit]

pikapuhelin

  1. intercom

Declension

[edit]
Inflection of pikapuhelin (Kotus type 33/kytkin, no gradation)
nominative pikapuhelin pikapuhelimet
genitive pikapuhelimen pikapuhelimien
pikapuhelinten
partitive pikapuhelinta pikapuhelimia
illative pikapuhelimeen pikapuhelimiin
singular plural
nominative pikapuhelin pikapuhelimet
accusative nom. pikapuhelin pikapuhelimet
gen. pikapuhelimen
genitive pikapuhelimen pikapuhelimien
pikapuhelinten
partitive pikapuhelinta pikapuhelimia
inessive pikapuhelimessa pikapuhelimissa
elative pikapuhelimesta pikapuhelimista
illative pikapuhelimeen pikapuhelimiin
adessive pikapuhelimella pikapuhelimilla
ablative pikapuhelimelta pikapuhelimilta
allative pikapuhelimelle pikapuhelimille
essive pikapuhelimena pikapuhelimina
translative pikapuhelimeksi pikapuhelimiksi
abessive pikapuhelimetta pikapuhelimitta
instructive pikapuhelimin
comitative See the possessive forms below.
Possessive forms of pikapuhelin (Kotus type 33/kytkin, no gradation)

Further reading

[edit]