piippo
Jump to navigation
Jump to search
See also: Piippo
Finnish
[edit]Etymology
[edit]piippa + -o. First attested in 1850.
Pronunciation
[edit]Noun
[edit]piippo
Declension
[edit]Inflection of piippo (Kotus type 1*B/valo, pp-p gradation) | |||
---|---|---|---|
nominative | piippo | piipot | |
genitive | piipon | piippojen | |
partitive | piippoa | piippoja | |
illative | piippoon | piippoihin | |
singular | plural | ||
nominative | piippo | piipot | |
accusative | nom. | piippo | piipot |
gen. | piipon | ||
genitive | piipon | piippojen | |
partitive | piippoa | piippoja | |
inessive | piipossa | piipoissa | |
elative | piiposta | piipoista | |
illative | piippoon | piippoihin | |
adessive | piipolla | piipoilla | |
ablative | piipolta | piipoilta | |
allative | piipolle | piipoille | |
essive | piippona | piippoina | |
translative | piipoksi | piipoiksi | |
abessive | piipotta | piipoitta | |
instructive | — | piipoin | |
comitative | See the possessive forms below. |
Derived terms
[edit]compounds
Further reading
[edit]- “piippo”, in Kielitoimiston sanakirja [Dictionary of Contemporary Finnish][1] (in Finnish) (online dictionary, continuously updated), Kotimaisten kielten keskuksen verkkojulkaisuja 35, Helsinki: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus (Institute for the Languages of Finland), 2004–, retrieved 2023-07-03