perusväite

Finnish

Etymology

perus- (“fundamental”) +‎ väite (“argument”)

Pronunciation

• IPA^(key): /ˈperusˌʋæi̯teˣ/, [ˈpe̞rus̠ˌʋæi̯t̪e̞(ʔ)]
• Rhymes: -æite
• Hyphenation^(key): perus‧väite

Noun

perusväite

1. axiom (especially in philosophy)

Declension

Inflection of perusväite (Kotus type 48*C/hame, tt-t gradation)
nominative		perusväite	perusväitteet
genitive		perusväitteen	perusväitteiden perusväitteitten
partitive		perusväitettä	perusväitteitä
illative		perusväitteeseen	perusväitteisiin perusväitteihin
		singular	plural
nominative		perusväite	perusväitteet
accusative	nom.	perusväite	perusväitteet
	gen.	perusväitteen
genitive		perusväitteen	perusväitteiden perusväitteitten
partitive		perusväitettä	perusväitteitä
inessive		perusväitteessä	perusväitteissä
elative		perusväitteestä	perusväitteistä
illative		perusväitteeseen	perusväitteisiin perusväitteihin
adessive		perusväitteellä	perusväitteillä
ablative		perusväitteeltä	perusväitteiltä
allative		perusväitteelle	perusväitteille
essive		perusväitteenä	perusväitteinä
translative		perusväitteeksi	perusväitteiksi
abessive		perusväitteettä	perusväitteittä
instructive		—	perusväittein
comitative		See the possessive forms below.

Possessive forms of perusväite (Kotus type 48*C/hame, tt-t gradation)

first-person singular possessor singular plural nominative perusväitteeni perusväitteeni accusative nom. perusväitteeni perusväitteeni gen. perusväitteeni genitive perusväitteeni perusväitteideni perusväitteitteni partitive perusväitettäni perusväitteitäni inessive perusväitteessäni perusväitteissäni elative perusväitteestäni perusväitteistäni illative perusväitteeseeni perusväitteisiini perusväitteihini adessive perusväitteelläni perusväitteilläni ablative perusväitteeltäni perusväitteiltäni allative perusväitteelleni perusväitteilleni essive perusväitteenäni perusväitteinäni translative perusväitteekseni perusväitteikseni abessive perusväitteettäni perusväitteittäni instructive — — comitative — perusväitteineni second-person singular possessor singular plural nominative perusväitteesi perusväitteesi accusative nom. perusväitteesi perusväitteesi gen. perusväitteesi genitive perusväitteesi perusväitteidesi perusväitteittesi partitive perusväitettäsi perusväitteitäsi inessive perusväitteessäsi perusväitteissäsi elative perusväitteestäsi perusväitteistäsi illative perusväitteeseesi perusväitteisiisi perusväitteihisi adessive perusväitteelläsi perusväitteilläsi ablative perusväitteeltäsi perusväitteiltäsi allative perusväitteellesi perusväitteillesi essive perusväitteenäsi perusväitteinäsi translative perusväitteeksesi perusväitteiksesi abessive perusväitteettäsi perusväitteittäsi instructive — — comitative — perusväitteinesi first-person plural possessor singular plural nominative perusväitteemme perusväitteemme accusative nom. perusväitteemme perusväitteemme gen. perusväitteemme genitive perusväitteemme perusväitteidemme perusväitteittemme partitive perusväitettämme perusväitteitämme inessive perusväitteessämme perusväitteissämme elative perusväitteestämme perusväitteistämme illative perusväitteeseemme perusväitteisiimme perusväitteihimme adessive perusväitteellämme perusväitteillämme ablative perusväitteeltämme perusväitteiltämme allative perusväitteellemme perusväitteillemme essive perusväitteenämme perusväitteinämme translative perusväitteeksemme perusväitteiksemme abessive perusväitteettämme perusväitteittämme instructive — — comitative — perusväitteinemme second-person plural possessor singular plural nominative perusväitteenne perusväitteenne accusative nom. perusväitteenne perusväitteenne gen. perusväitteenne genitive perusväitteenne perusväitteidenne perusväitteittenne partitive perusväitettänne perusväitteitänne inessive perusväitteessänne perusväitteissänne elative perusväitteestänne perusväitteistänne illative perusväitteeseenne perusväitteisiinne perusväitteihinne adessive perusväitteellänne perusväitteillänne ablative perusväitteeltänne perusväitteiltänne allative perusväitteellenne perusväitteillenne essive perusväitteenänne perusväitteinänne translative perusväitteeksenne perusväitteiksenne abessive perusväitteettänne perusväitteittänne instructive — — comitative — perusväitteinenne third-person possessor singular plural nominative perusväitteensä perusväitteensä accusative nom. perusväitteensä perusväitteensä gen. perusväitteensä genitive perusväitteensä perusväitteidensä perusväitteittensä partitive perusväitettään perusväitettänsä perusväitteitään perusväitteitänsä inessive perusväitteessään perusväitteessänsä perusväitteissään perusväitteissänsä elative perusväitteestään perusväitteestänsä perusväitteistään perusväitteistänsä illative perusväitteeseensä perusväitteisiinsä perusväitteihinsä adessive perusväitteellään perusväitteellänsä perusväitteillään perusväitteillänsä ablative perusväitteeltään perusväitteeltänsä perusväitteiltään perusväitteiltänsä allative perusväitteelleen perusväitteellensä perusväitteilleen perusväitteillensä essive perusväitteenään perusväitteenänsä perusväitteinään perusväitteinänsä translative perusväitteekseen perusväitteeksensä perusväitteikseen perusväitteiksensä abessive perusväitteettään perusväitteettänsä perusväitteittään perusväitteittänsä instructive — — comitative — perusväitteineen perusväitteinensä

See also

• peruslause
• perusväittämä