persoonamuoto

From Wiktionary, the free dictionary
Jump to navigation Jump to search

Finnish

[edit]

Etymology

[edit]

persoona +‎ muoto

Pronunciation

[edit]
  • IPA(key): /ˈpersoːnɑˌmuo̯to/, [ˈpe̞rs̠o̞ːnɑ̝ˌmuo̞̯t̪o̞]
  • Rhymes: -uoto
  • Hyphenation(key): per‧soona‧muoto

Noun

[edit]

persoonamuoto

  1. (grammar) personal form

Declension

[edit]
Inflection of persoonamuoto (Kotus type 1*F/valo, t-d gradation)
nominative persoonamuoto persoonamuodot
genitive persoonamuodon persoonamuotojen
partitive persoonamuotoa persoonamuotoja
illative persoonamuotoon persoonamuotoihin
singular plural
nominative persoonamuoto persoonamuodot
accusative nom. persoonamuoto persoonamuodot
gen. persoonamuodon
genitive persoonamuodon persoonamuotojen
partitive persoonamuotoa persoonamuotoja
inessive persoonamuodossa persoonamuodoissa
elative persoonamuodosta persoonamuodoista
illative persoonamuotoon persoonamuotoihin
adessive persoonamuodolla persoonamuodoilla
ablative persoonamuodolta persoonamuodoilta
allative persoonamuodolle persoonamuodoille
essive persoonamuotona persoonamuotoina
translative persoonamuodoksi persoonamuodoiksi
abessive persoonamuodotta persoonamuodoitta
instructive persoonamuodoin
comitative See the possessive forms below.
Possessive forms of persoonamuoto (Kotus type 1*F/valo, t-d gradation)

Derived terms

[edit]

Further reading

[edit]