päättymishetki

Finnish

Etymology

päättymis- +‎ hetki

Pronunciation

• IPA^(key): /ˈpæːtːymisˌhetki/, [ˈpæːt̪ːymis̠ˌhe̞t̪k̟i]
• Rhymes: -etki
• Hyphenation^(key): päät‧tymis‧hetki

Noun

päättymishetki

1. the instant or moment at which something ends or expires

Declension

Inflection of päättymishetki (Kotus type 7/ovi, no gradation)
nominative		päättymishetki	päättymishetket
genitive		päättymishetken	päättymishetkien
partitive		päättymishetkeä	päättymishetkiä
illative		päättymishetkeen	päättymishetkiin
		singular	plural
nominative		päättymishetki	päättymishetket
accusative	nom.	päättymishetki	päättymishetket
	gen.	päättymishetken
genitive		päättymishetken	päättymishetkien
partitive		päättymishetkeä	päättymishetkiä
inessive		päättymishetkessä	päättymishetkissä
elative		päättymishetkestä	päättymishetkistä
illative		päättymishetkeen	päättymishetkiin
adessive		päättymishetkellä	päättymishetkillä
ablative		päättymishetkeltä	päättymishetkiltä
allative		päättymishetkelle	päättymishetkille
essive		päättymishetkenä	päättymishetkinä
translative		päättymishetkeksi	päättymishetkiksi
abessive		päättymishetkettä	päättymishetkittä
instructive		—	päättymishetkin
comitative		See the possessive forms below.

Possessive forms of päättymishetki (Kotus type 7/ovi, no gradation)

first-person singular possessor singular plural nominative päättymishetkeni päättymishetkeni accusative nom. päättymishetkeni päättymishetkeni gen. päättymishetkeni genitive päättymishetkeni päättymishetkieni partitive päättymishetkeäni päättymishetkiäni inessive päättymishetkessäni päättymishetkissäni elative päättymishetkestäni päättymishetkistäni illative päättymishetkeeni päättymishetkiini adessive päättymishetkelläni päättymishetkilläni ablative päättymishetkeltäni päättymishetkiltäni allative päättymishetkelleni päättymishetkilleni essive päättymishetkenäni päättymishetkinäni translative päättymishetkekseni päättymishetkikseni abessive päättymishetkettäni päättymishetkittäni instructive — — comitative — päättymishetkineni second-person singular possessor singular plural nominative päättymishetkesi päättymishetkesi accusative nom. päättymishetkesi päättymishetkesi gen. päättymishetkesi genitive päättymishetkesi päättymishetkiesi partitive päättymishetkeäsi päättymishetkiäsi inessive päättymishetkessäsi päättymishetkissäsi elative päättymishetkestäsi päättymishetkistäsi illative päättymishetkeesi päättymishetkiisi adessive päättymishetkelläsi päättymishetkilläsi ablative päättymishetkeltäsi päättymishetkiltäsi allative päättymishetkellesi päättymishetkillesi essive päättymishetkenäsi päättymishetkinäsi translative päättymishetkeksesi päättymishetkiksesi abessive päättymishetkettäsi päättymishetkittäsi instructive — — comitative — päättymishetkinesi first-person plural possessor singular plural nominative päättymishetkemme päättymishetkemme accusative nom. päättymishetkemme päättymishetkemme gen. päättymishetkemme genitive päättymishetkemme päättymishetkiemme partitive päättymishetkeämme päättymishetkiämme inessive päättymishetkessämme päättymishetkissämme elative päättymishetkestämme päättymishetkistämme illative päättymishetkeemme päättymishetkiimme adessive päättymishetkellämme päättymishetkillämme ablative päättymishetkeltämme päättymishetkiltämme allative päättymishetkellemme päättymishetkillemme essive päättymishetkenämme päättymishetkinämme translative päättymishetkeksemme päättymishetkiksemme abessive päättymishetkettämme päättymishetkittämme instructive — — comitative — päättymishetkinemme second-person plural possessor singular plural nominative päättymishetkenne päättymishetkenne accusative nom. päättymishetkenne päättymishetkenne gen. päättymishetkenne genitive päättymishetkenne päättymishetkienne partitive päättymishetkeänne päättymishetkiänne inessive päättymishetkessänne päättymishetkissänne elative päättymishetkestänne päättymishetkistänne illative päättymishetkeenne päättymishetkiinne adessive päättymishetkellänne päättymishetkillänne ablative päättymishetkeltänne päättymishetkiltänne allative päättymishetkellenne päättymishetkillenne essive päättymishetkenänne päättymishetkinänne translative päättymishetkeksenne päättymishetkiksenne abessive päättymishetkettänne päättymishetkittänne instructive — — comitative — päättymishetkinenne third-person possessor singular plural nominative päättymishetkensä päättymishetkensä accusative nom. päättymishetkensä päättymishetkensä gen. päättymishetkensä genitive päättymishetkensä päättymishetkiensä partitive päättymishetkeään päättymishetkeänsä päättymishetkiään päättymishetkiänsä inessive päättymishetkessään päättymishetkessänsä päättymishetkissään päättymishetkissänsä elative päättymishetkestään päättymishetkestänsä päättymishetkistään päättymishetkistänsä illative päättymishetkeensä päättymishetkiinsä adessive päättymishetkellään päättymishetkellänsä päättymishetkillään päättymishetkillänsä ablative päättymishetkeltään päättymishetkeltänsä päättymishetkiltään päättymishetkiltänsä allative päättymishetkelleen päättymishetkellensä päättymishetkilleen päättymishetkillensä essive päättymishetkenään päättymishetkenänsä päättymishetkinään päättymishetkinänsä translative päättymishetkekseen päättymishetkeksensä päättymishetkikseen päättymishetkiksensä abessive päättymishetkettään päättymishetkettänsä päättymishetkittään päättymishetkittänsä instructive — — comitative — päättymishetkineen päättymishetkinensä