osattomuus

From Wiktionary, the free dictionary
Jump to navigation Jump to search

Finnish

[edit]

Etymology

[edit]

osaton +‎ -uus

Pronunciation

[edit]
  • IPA(key): /ˈosɑtːomuːs/, [ˈo̞s̠ɑ̝t̪ˌt̪o̞muːs̠]
  • Rhymes: -omuːs
  • Syllabification(key): o‧sat‧to‧muus

Noun

[edit]

osattomuus

  1. dispossessedness

Declension

[edit]
Inflection of osattomuus (Kotus type 40*F/kalleus, t-d gradation)
nominative osattomuus osattomuudet
genitive osattomuuden osattomuuksien
partitive osattomuutta osattomuuksia
illative osattomuuteen osattomuuksiin
singular plural
nominative osattomuus osattomuudet
accusative nom. osattomuus osattomuudet
gen. osattomuuden
genitive osattomuuden osattomuuksien
partitive osattomuutta osattomuuksia
inessive osattomuudessa osattomuuksissa
elative osattomuudesta osattomuuksista
illative osattomuuteen osattomuuksiin
adessive osattomuudella osattomuuksilla
ablative osattomuudelta osattomuuksilta
allative osattomuudelle osattomuuksille
essive osattomuutena osattomuuksina
translative osattomuudeksi osattomuuksiksi
abessive osattomuudetta osattomuuksitta
instructive osattomuuksin
comitative See the possessive forms below.
Possessive forms of osattomuus (Kotus type 40*F/kalleus, t-d gradation)

Further reading

[edit]