ortonormitettu

Finnish

Etymology

orto- +‎ normitettu

Pronunciation

• IPA^(key): /ˈortoˌnormitetːu(ˣ)/, [ˈo̞rt̪o̞ˌno̞rmiˌt̪e̞t̪ːu(ʔ)]
• Rhymes: -etːu
• Hyphenation^(key): orto‧normi‧tet‧tu

Adjective

ortonormitettu

1. (mathematics) orthonormalized

Declension

Inflection of ortonormitettu (Kotus type 1*C/valo, tt-t gradation)
nominative		ortonormitettu	ortonormitetut
genitive		ortonormitetun	ortonormitettujen
partitive		ortonormitettua	ortonormitettuja
illative		ortonormitettuun	ortonormitettuihin
		singular	plural
nominative		ortonormitettu	ortonormitetut
accusative	nom.	ortonormitettu	ortonormitetut
	gen.	ortonormitetun
genitive		ortonormitetun	ortonormitettujen
partitive		ortonormitettua	ortonormitettuja
inessive		ortonormitetussa	ortonormitetuissa
elative		ortonormitetusta	ortonormitetuista
illative		ortonormitettuun	ortonormitettuihin
adessive		ortonormitetulla	ortonormitetuilla
ablative		ortonormitetulta	ortonormitetuilta
allative		ortonormitetulle	ortonormitetuille
essive		ortonormitettuna	ortonormitettuina
translative		ortonormitetuksi	ortonormitetuiksi
abessive		ortonormitetutta	ortonormitetuitta
instructive		—	ortonormitetuin
comitative		—	ortonormitettuine

Possessive forms of ortonormitettu (Kotus type 1*C/valo, tt-t gradation)
Rare. Only used with substantive adjectives.
first-person singular possessor singular plural nominative ortonormitettuni ortonormitettuni accusative nom. ortonormitettuni ortonormitettuni gen. ortonormitettuni genitive ortonormitettuni ortonormitettujeni partitive ortonormitettuani ortonormitettujani inessive ortonormitetussani ortonormitetuissani elative ortonormitetustani ortonormitetuistani illative ortonormitettuuni ortonormitettuihini adessive ortonormitetullani ortonormitetuillani ablative ortonormitetultani ortonormitetuiltani allative ortonormitetulleni ortonormitetuilleni essive ortonormitettunani ortonormitettuinani translative ortonormitetukseni ortonormitetuikseni abessive ortonormitetuttani ortonormitetuittani instructive — — comitative — ortonormitettuineni second-person singular possessor singular plural nominative ortonormitettusi ortonormitettusi accusative nom. ortonormitettusi ortonormitettusi gen. ortonormitettusi genitive ortonormitettusi ortonormitettujesi partitive ortonormitettuasi ortonormitettujasi inessive ortonormitetussasi ortonormitetuissasi elative ortonormitetustasi ortonormitetuistasi illative ortonormitettuusi ortonormitettuihisi adessive ortonormitetullasi ortonormitetuillasi ablative ortonormitetultasi ortonormitetuiltasi allative ortonormitetullesi ortonormitetuillesi essive ortonormitettunasi ortonormitettuinasi translative ortonormitetuksesi ortonormitetuiksesi abessive ortonormitetuttasi ortonormitetuittasi instructive — — comitative — ortonormitettuinesi first-person plural possessor singular plural nominative ortonormitettumme ortonormitettumme accusative nom. ortonormitettumme ortonormitettumme gen. ortonormitettumme genitive ortonormitettumme ortonormitettujemme partitive ortonormitettuamme ortonormitettujamme inessive ortonormitetussamme ortonormitetuissamme elative ortonormitetustamme ortonormitetuistamme illative ortonormitettuumme ortonormitettuihimme adessive ortonormitetullamme ortonormitetuillamme ablative ortonormitetultamme ortonormitetuiltamme allative ortonormitetullemme ortonormitetuillemme essive ortonormitettunamme ortonormitettuinamme translative ortonormitetuksemme ortonormitetuiksemme abessive ortonormitetuttamme ortonormitetuittamme instructive — — comitative — ortonormitettuinemme second-person plural possessor singular plural nominative ortonormitettunne ortonormitettunne accusative nom. ortonormitettunne ortonormitettunne gen. ortonormitettunne genitive ortonormitettunne ortonormitettujenne partitive ortonormitettuanne ortonormitettujanne inessive ortonormitetussanne ortonormitetuissanne elative ortonormitetustanne ortonormitetuistanne illative ortonormitettuunne ortonormitettuihinne adessive ortonormitetullanne ortonormitetuillanne ablative ortonormitetultanne ortonormitetuiltanne allative ortonormitetullenne ortonormitetuillenne essive ortonormitettunanne ortonormitettuinanne translative ortonormitetuksenne ortonormitetuiksenne abessive ortonormitetuttanne ortonormitetuittanne instructive — — comitative — ortonormitettuinenne third-person possessor singular plural nominative ortonormitettunsa ortonormitettunsa accusative nom. ortonormitettunsa ortonormitettunsa gen. ortonormitettunsa genitive ortonormitettunsa ortonormitettujensa partitive ortonormitettuaan ortonormitettuansa ortonormitettujaan ortonormitettujansa inessive ortonormitetussaan ortonormitetussansa ortonormitetuissaan ortonormitetuissansa elative ortonormitetustaan ortonormitetustansa ortonormitetuistaan ortonormitetuistansa illative ortonormitettuunsa ortonormitettuihinsa adessive ortonormitetullaan ortonormitetullansa ortonormitetuillaan ortonormitetuillansa ablative ortonormitetultaan ortonormitetultansa ortonormitetuiltaan ortonormitetuiltansa allative ortonormitetulleen ortonormitetullensa ortonormitetuilleen ortonormitetuillensa essive ortonormitettunaan ortonormitettunansa ortonormitettuinaan ortonormitettuinansa translative ortonormitetukseen ortonormitetuksensa ortonormitetuikseen ortonormitetuiksensa abessive ortonormitetuttaan ortonormitetuttansa ortonormitetuittaan ortonormitetuittansa instructive — — comitative — ortonormitettuineen ortonormitettuinensa