Jump to content

ortogonaali

From Wiktionary, the free dictionary

Finnish

[edit]

Etymology

[edit]

Internationalism (see French orthogonal), ultimately from Medieval Latin orthogōnālis.

Pronunciation

[edit]
  • IPA(key): /ˈortoˌɡonɑːli/, [ˈo̞rt̪o̞ˌɡo̞nɑ̝ːli]
  • Rhymes: -onɑːli
  • Hyphenation(key): orto‧gonaa‧li

Noun

[edit]

ortogonaali

  1. orthogonal

Declension

[edit]
Inflection of ortogonaali (Kotus type 5/risti, no gradation)
nominative ortogonaali ortogonaalit
genitive ortogonaalin ortogonaalien
partitive ortogonaalia ortogonaaleja
illative ortogonaaliin ortogonaaleihin
singular plural
nominative ortogonaali ortogonaalit
accusative nom. ortogonaali ortogonaalit
gen. ortogonaalin
genitive ortogonaalin ortogonaalien
partitive ortogonaalia ortogonaaleja
inessive ortogonaalissa ortogonaaleissa
elative ortogonaalista ortogonaaleista
illative ortogonaaliin ortogonaaleihin
adessive ortogonaalilla ortogonaaleilla
ablative ortogonaalilta ortogonaaleilta
allative ortogonaalille ortogonaaleille
essive ortogonaalina ortogonaaleina
translative ortogonaaliksi ortogonaaleiksi
abessive ortogonaalitta ortogonaaleitta
instructive ortogonaalein
comitative See the possessive forms below.
Possessive forms of ortogonaali (Kotus type 5/risti, no gradation)