Jump to content

orjuutus

From Wiktionary, the free dictionary

Finnish

[edit]

Etymology

[edit]

orjuuttaa (to enslave) +‎ -us (-ing)

Pronunciation

[edit]
  • IPA(key): /ˈorjuːtus/, [ˈo̞rjuːt̪us̠]
  • Rhymes: -orjuːtus
  • Hyphenation(key): or‧juu‧tus

Noun

[edit]

orjuutus

  1. enslaving (act or process of enslaving)

Declension

[edit]
Inflection of orjuutus (Kotus type 39/vastaus, no gradation)
nominative orjuutus orjuutukset
genitive orjuutuksen orjuutusten
orjuutuksien
partitive orjuutusta orjuutuksia
illative orjuutukseen orjuutuksiin
singular plural
nominative orjuutus orjuutukset
accusative nom. orjuutus orjuutukset
gen. orjuutuksen
genitive orjuutuksen orjuutusten
orjuutuksien
partitive orjuutusta orjuutuksia
inessive orjuutuksessa orjuutuksissa
elative orjuutuksesta orjuutuksista
illative orjuutukseen orjuutuksiin
adessive orjuutuksella orjuutuksilla
ablative orjuutukselta orjuutuksilta
allative orjuutukselle orjuutuksille
essive orjuutuksena orjuutuksina
translative orjuutukseksi orjuutuksiksi
abessive orjuutuksetta orjuutuksitta
instructive orjuutuksin
comitative See the possessive forms below.
Possessive forms of orjuutus (Kotus type 39/vastaus, no gradation)

Further reading

[edit]