oppineisuus

From Wiktionary, the free dictionary
Jump to navigation Jump to search

Finnish

[edit]

Etymology

[edit]

oppinut (learned) +‎ -uus (-ness)

Pronunciation

[edit]
  • IPA(key): /ˈopːinei̯suːs/, [ˈo̞pːiˌne̞i̯s̠uːs̠]
  • Rhymes: -eisuːs
  • Hyphenation(key): op‧pi‧nei‧suus

Noun

[edit]

oppineisuus

  1. learnedness

Declension

[edit]
Inflection of oppineisuus (Kotus type 40*F/kalleus, t-d gradation)
nominative oppineisuus oppineisuudet
genitive oppineisuuden oppineisuuksien
partitive oppineisuutta oppineisuuksia
illative oppineisuuteen oppineisuuksiin
singular plural
nominative oppineisuus oppineisuudet
accusative nom. oppineisuus oppineisuudet
gen. oppineisuuden
genitive oppineisuuden oppineisuuksien
partitive oppineisuutta oppineisuuksia
inessive oppineisuudessa oppineisuuksissa
elative oppineisuudesta oppineisuuksista
illative oppineisuuteen oppineisuuksiin
adessive oppineisuudella oppineisuuksilla
ablative oppineisuudelta oppineisuuksilta
allative oppineisuudelle oppineisuuksille
essive oppineisuutena oppineisuuksina
translative oppineisuudeksi oppineisuuksiksi
abessive oppineisuudetta oppineisuuksitta
instructive oppineisuuksin
comitative See the possessive forms below.
Possessive forms of oppineisuus (Kotus type 40*F/kalleus, t-d gradation)

Further reading

[edit]