Jump to content

onnellisuus

From Wiktionary, the free dictionary

Finnish

[edit]

Etymology

[edit]

onnellinen +‎ -uus

Pronunciation

[edit]
  • IPA(key): /ˈonːelːisuːs/, [ˈo̞nːe̞lˌlis̠uːs̠]
  • Rhymes: -isuːs
  • Hyphenation(key): on‧nel‧li‧suus

Noun

[edit]

onnellisuus

  1. happiness

Declension

[edit]
Inflection of onnellisuus (Kotus type 40*F/kalleus, t-d gradation)
nominative onnellisuus onnellisuudet
genitive onnellisuuden onnellisuuksien
partitive onnellisuutta onnellisuuksia
illative onnellisuuteen onnellisuuksiin
singular plural
nominative onnellisuus onnellisuudet
accusative nom. onnellisuus onnellisuudet
gen. onnellisuuden
genitive onnellisuuden onnellisuuksien
partitive onnellisuutta onnellisuuksia
inessive onnellisuudessa onnellisuuksissa
elative onnellisuudesta onnellisuuksista
illative onnellisuuteen onnellisuuksiin
adessive onnellisuudella onnellisuuksilla
ablative onnellisuudelta onnellisuuksilta
allative onnellisuudelle onnellisuuksille
essive onnellisuutena onnellisuuksina
translative onnellisuudeksi onnellisuuksiksi
abessive onnellisuudetta onnellisuuksitta
instructive onnellisuuksin
comitative See the possessive forms below.
Possessive forms of onnellisuus (Kotus type 40*F/kalleus, t-d gradation)

Derived terms

[edit]
compounds

Further reading

[edit]