Jump to content

onnekkuus

From Wiktionary, the free dictionary

Finnish

[edit]

Etymology

[edit]

onnekas +‎ -uus

Pronunciation

[edit]

Noun

[edit]

onnekkuus

  1. luckiness

Declension

[edit]
Inflection of onnekkuus (Kotus type 40*F/kalleus, t-d gradation)
nominative onnekkuus onnekkuudet
genitive onnekkuuden onnekkuuksien
partitive onnekkuutta onnekkuuksia
illative onnekkuuteen onnekkuuksiin
singular plural
nominative onnekkuus onnekkuudet
accusative nom. onnekkuus onnekkuudet
gen. onnekkuuden
genitive onnekkuuden onnekkuuksien
partitive onnekkuutta onnekkuuksia
inessive onnekkuudessa onnekkuuksissa
elative onnekkuudesta onnekkuuksista
illative onnekkuuteen onnekkuuksiin
adessive onnekkuudella onnekkuuksilla
ablative onnekkuudelta onnekkuuksilta
allative onnekkuudelle onnekkuuksille
essive onnekkuutena onnekkuuksina
translative onnekkuudeksi onnekkuuksiksi
abessive onnekkuudetta onnekkuuksitta
instructive onnekkuuksin
comitative See the possessive forms below.
Possessive forms of onnekkuus (Kotus type 40*F/kalleus, t-d gradation)

Further reading

[edit]

Anagrams

[edit]