Jump to content

ometta

From Wiktionary, the free dictionary

Finnish

[edit]

Etymology

[edit]

oma (own) +‎ -tta, perhaps by analogy with the synonymous navetta.

Pronunciation

[edit]
  • IPA(key): /ˈometːɑ/, [ˈo̞me̞t̪ːɑ̝]
  • Rhymes: -ometːɑ
  • Hyphenation(key): omet‧ta

Noun

[edit]

ometta (dialectal)

  1. (Tavastia) barn (for cows), cattle shed
    Synonym: navetta

Declension

[edit]
Inflection of ometta (Kotus type 14*C/solakka, tt-t gradation)
nominative ometta ometat
genitive ometan ometoiden
ometoitten
omettojen
partitive omettaa ometoita
omettoja
illative omettaan ometoihin
omettoihin
singular plural
nominative ometta ometat
accusative nom. ometta ometat
gen. ometan
genitive ometan ometoiden
ometoitten
omettojen
omettain rare
partitive omettaa ometoita
omettoja
inessive ometassa ometoissa
elative ometasta ometoista
illative omettaan ometoihin
omettoihin
adessive ometalla ometoilla
ablative ometalta ometoilta
allative ometalle ometoille
essive omettana omettoina
translative ometaksi ometoiksi
abessive ometatta ometoitta
instructive ometoin
comitative See the possessive forms below.
Possessive forms of ometta (Kotus type 14*C/solakka, tt-t gradation)
first-person singular possessor
singular plural
nominative omettani omettani
accusative nom. omettani omettani
gen. omettani
genitive omettani ometoideni
ometoitteni
omettojeni
omettaini rare
partitive omettaani ometoitani
omettojani
inessive ometassani ometoissani
elative ometastani ometoistani
illative omettaani ometoihini
omettoihini
adessive ometallani ometoillani
ablative ometaltani ometoiltani
allative ometalleni ometoilleni
essive omettanani omettoinani
translative ometakseni ometoikseni
abessive ometattani ometoittani
instructive
comitative omettoineni
second-person singular possessor
singular plural
nominative omettasi omettasi
accusative nom. omettasi omettasi
gen. omettasi
genitive omettasi ometoidesi
ometoittesi
omettojesi
omettaisi rare
partitive omettaasi ometoitasi
omettojasi
inessive ometassasi ometoissasi
elative ometastasi ometoistasi
illative omettaasi ometoihisi
omettoihisi
adessive ometallasi ometoillasi
ablative ometaltasi ometoiltasi
allative ometallesi ometoillesi
essive omettanasi omettoinasi
translative ometaksesi ometoiksesi
abessive ometattasi ometoittasi
instructive
comitative omettoinesi
first-person plural possessor
singular plural
nominative omettamme omettamme
accusative nom. omettamme omettamme
gen. omettamme
genitive omettamme ometoidemme
ometoittemme
omettojemme
omettaimme rare
partitive omettaamme ometoitamme
omettojamme
inessive ometassamme ometoissamme
elative ometastamme ometoistamme
illative omettaamme ometoihimme
omettoihimme
adessive ometallamme ometoillamme
ablative ometaltamme ometoiltamme
allative ometallemme ometoillemme
essive omettanamme omettoinamme
translative ometaksemme ometoiksemme
abessive ometattamme ometoittamme
instructive
comitative omettoinemme
second-person plural possessor
singular plural
nominative omettanne omettanne
accusative nom. omettanne omettanne
gen. omettanne
genitive omettanne ometoidenne
ometoittenne
omettojenne
omettainne rare
partitive omettaanne ometoitanne
omettojanne
inessive ometassanne ometoissanne
elative ometastanne ometoistanne
illative omettaanne ometoihinne
omettoihinne
adessive ometallanne ometoillanne
ablative ometaltanne ometoiltanne
allative ometallenne ometoillenne
essive omettananne omettoinanne
translative ometaksenne ometoiksenne
abessive ometattanne ometoittanne
instructive
comitative omettoinenne

Further reading

[edit]

Anagrams

[edit]

Italian

[edit]

Verb

[edit]

ometta

  1. inflection of omettere:
    1. first/second/third-person singular present subjunctive
    2. third-person singular imperative

Anagrams

[edit]