olomuoto
Appearance
Finnish
[edit]Etymology
[edit]olo (“being, existence”) + muoto (“shape, form”). Coined by Finnish physician and author Samuel Roos in 1845.
Pronunciation
[edit]Noun
[edit]olomuoto
Declension
[edit]Inflection of olomuoto (Kotus type 1*F/valo, t-d gradation) | |||
---|---|---|---|
nominative | olomuoto | olomuodot | |
genitive | olomuodon | olomuotojen | |
partitive | olomuotoa | olomuotoja | |
illative | olomuotoon | olomuotoihin | |
singular | plural | ||
nominative | olomuoto | olomuodot | |
accusative | nom. | olomuoto | olomuodot |
gen. | olomuodon | ||
genitive | olomuodon | olomuotojen | |
partitive | olomuotoa | olomuotoja | |
inessive | olomuodossa | olomuodoissa | |
elative | olomuodosta | olomuodoista | |
illative | olomuotoon | olomuotoihin | |
adessive | olomuodolla | olomuodoilla | |
ablative | olomuodolta | olomuodoilta | |
allative | olomuodolle | olomuodoille | |
essive | olomuotona | olomuotoina | |
translative | olomuodoksi | olomuodoiksi | |
abessive | olomuodotta | olomuodoitta | |
instructive | — | olomuodoin | |
comitative | See the possessive forms below. |
Derived terms
[edit]compounds
Further reading
[edit]- “olomuoto”, in Kielitoimiston sanakirja [Dictionary of Contemporary Finnish][1] (in Finnish) (online dictionary, continuously updated), Kotimaisten kielten keskuksen verkkojulkaisuja 35, Helsinki: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus (Institute for the Languages of Finland), 2004–, retrieved 2023-07-03