ohjastus

From Wiktionary, the free dictionary
Jump to navigation Jump to search

Finnish

[edit]

Etymology

[edit]

ohjastaa (to drive a horse carriage) +‎ -us

Pronunciation

[edit]
  • IPA(key): /ˈohjɑstus/, [ˈo̞xjɑ̝s̠tus̠]
  • Rhymes: -ohjɑstus
  • Syllabification(key): oh‧jas‧tus

Noun

[edit]

ohjastus

  1. driving

Declension

[edit]
Inflection of ohjastus (Kotus type 39/vastaus, no gradation)
nominative ohjastus ohjastukset
genitive ohjastuksen ohjastusten
ohjastuksien
partitive ohjastusta ohjastuksia
illative ohjastukseen ohjastuksiin
singular plural
nominative ohjastus ohjastukset
accusative nom. ohjastus ohjastukset
gen. ohjastuksen
genitive ohjastuksen ohjastusten
ohjastuksien
partitive ohjastusta ohjastuksia
inessive ohjastuksessa ohjastuksissa
elative ohjastuksesta ohjastuksista
illative ohjastukseen ohjastuksiin
adessive ohjastuksella ohjastuksilla
ablative ohjastukselta ohjastuksilta
allative ohjastukselle ohjastuksille
essive ohjastuksena ohjastuksina
translative ohjastukseksi ohjastuksiksi
abessive ohjastuksetta ohjastuksitta
instructive ohjastuksin
comitative See the possessive forms below.
Possessive forms of ohjastus (Kotus type 39/vastaus, no gradation)

Further reading

[edit]