normaalihomo

Finnish

Etymology

normaali +‎ -homo; calque of English normalfag

Pronunciation

• IPA^(key): /ˈnormɑːliˌhomo/, [ˈno̞rmɑ̝ːliˌho̞mo̞]
• Rhymes: -omo
• Hyphenation^(key): nor‧maali‧homo

Noun

normaalihomo

1. (Internet slang, possibly derogatory) normie, normalfag (normal person; one with commonly held beliefs, tastes or interests)

   Synonym: normo

   Antonyms: hikky, hikikomori

Declension

Inflection of normaalihomo (Kotus type 1/valo, no gradation)
nominative		normaalihomo	normaalihomot
genitive		normaalihomon	normaalihomojen
partitive		normaalihomoa	normaalihomoja
illative		normaalihomoon	normaalihomoihin
		singular	plural
nominative		normaalihomo	normaalihomot
accusative	nom.	normaalihomo	normaalihomot
	gen.	normaalihomon
genitive		normaalihomon	normaalihomojen
partitive		normaalihomoa	normaalihomoja
inessive		normaalihomossa	normaalihomoissa
elative		normaalihomosta	normaalihomoista
illative		normaalihomoon	normaalihomoihin
adessive		normaalihomolla	normaalihomoilla
ablative		normaalihomolta	normaalihomoilta
allative		normaalihomolle	normaalihomoille
essive		normaalihomona	normaalihomoina
translative		normaalihomoksi	normaalihomoiksi
abessive		normaalihomotta	normaalihomoitta
instructive		—	normaalihomoin
comitative		See the possessive forms below.

Possessive forms of normaalihomo (Kotus type 1/valo, no gradation)

first-person singular possessor singular plural nominative normaalihomoni normaalihomoni accusative nom. normaalihomoni normaalihomoni gen. normaalihomoni genitive normaalihomoni normaalihomojeni partitive normaalihomoani normaalihomojani inessive normaalihomossani normaalihomoissani elative normaalihomostani normaalihomoistani illative normaalihomooni normaalihomoihini adessive normaalihomollani normaalihomoillani ablative normaalihomoltani normaalihomoiltani allative normaalihomolleni normaalihomoilleni essive normaalihomonani normaalihomoinani translative normaalihomokseni normaalihomoikseni abessive normaalihomottani normaalihomoittani instructive — — comitative — normaalihomoineni second-person singular possessor singular plural nominative normaalihomosi normaalihomosi accusative nom. normaalihomosi normaalihomosi gen. normaalihomosi genitive normaalihomosi normaalihomojesi partitive normaalihomoasi normaalihomojasi inessive normaalihomossasi normaalihomoissasi elative normaalihomostasi normaalihomoistasi illative normaalihomoosi normaalihomoihisi adessive normaalihomollasi normaalihomoillasi ablative normaalihomoltasi normaalihomoiltasi allative normaalihomollesi normaalihomoillesi essive normaalihomonasi normaalihomoinasi translative normaalihomoksesi normaalihomoiksesi abessive normaalihomottasi normaalihomoittasi instructive — — comitative — normaalihomoinesi first-person plural possessor singular plural nominative normaalihomomme normaalihomomme accusative nom. normaalihomomme normaalihomomme gen. normaalihomomme genitive normaalihomomme normaalihomojemme partitive normaalihomoamme normaalihomojamme inessive normaalihomossamme normaalihomoissamme elative normaalihomostamme normaalihomoistamme illative normaalihomoomme normaalihomoihimme adessive normaalihomollamme normaalihomoillamme ablative normaalihomoltamme normaalihomoiltamme allative normaalihomollemme normaalihomoillemme essive normaalihomonamme normaalihomoinamme translative normaalihomoksemme normaalihomoiksemme abessive normaalihomottamme normaalihomoittamme instructive — — comitative — normaalihomoinemme second-person plural possessor singular plural nominative normaalihomonne normaalihomonne accusative nom. normaalihomonne normaalihomonne gen. normaalihomonne genitive normaalihomonne normaalihomojenne partitive normaalihomoanne normaalihomojanne inessive normaalihomossanne normaalihomoissanne elative normaalihomostanne normaalihomoistanne illative normaalihomoonne normaalihomoihinne adessive normaalihomollanne normaalihomoillanne ablative normaalihomoltanne normaalihomoiltanne allative normaalihomollenne normaalihomoillenne essive normaalihomonanne normaalihomoinanne translative normaalihomoksenne normaalihomoiksenne abessive normaalihomottanne normaalihomoittanne instructive — — comitative — normaalihomoinenne third-person possessor singular plural nominative normaalihomonsa normaalihomonsa accusative nom. normaalihomonsa normaalihomonsa gen. normaalihomonsa genitive normaalihomonsa normaalihomojensa partitive normaalihomoaan normaalihomoansa normaalihomojaan normaalihomojansa inessive normaalihomossaan normaalihomossansa normaalihomoissaan normaalihomoissansa elative normaalihomostaan normaalihomostansa normaalihomoistaan normaalihomoistansa illative normaalihomoonsa normaalihomoihinsa adessive normaalihomollaan normaalihomollansa normaalihomoillaan normaalihomoillansa ablative normaalihomoltaan normaalihomoltansa normaalihomoiltaan normaalihomoiltansa allative normaalihomolleen normaalihomollensa normaalihomoilleen normaalihomoillensa essive normaalihomonaan normaalihomonansa normaalihomoinaan normaalihomoinansa translative normaalihomokseen normaalihomoksensa normaalihomoikseen normaalihomoiksensa abessive normaalihomottaan normaalihomottansa normaalihomoittaan normaalihomoittansa instructive — — comitative — normaalihomoineen normaalihomoinensa

Derived terms

• normo