norjalaisuus

From Wiktionary, the free dictionary
Jump to navigation Jump to search

Finnish

[edit]

Etymology

[edit]

norjalainen +‎ -uus

Pronunciation

[edit]
  • IPA(key): /ˈnorjɑlɑi̯suːs/, [ˈno̞rjɑ̝ˌlɑ̝i̯s̠uːs̠]
  • Rhymes: -ɑisuːs
  • Hyphenation(key): nor‧ja‧lai‧suus

Noun

[edit]

norjalaisuus

  1. Norwegianness (state or property of being Norwegian)

Declension

[edit]
Inflection of norjalaisuus (Kotus type 40*F/kalleus, t-d gradation)
nominative norjalaisuus norjalaisuudet
genitive norjalaisuuden norjalaisuuksien
partitive norjalaisuutta norjalaisuuksia
illative norjalaisuuteen norjalaisuuksiin
singular plural
nominative norjalaisuus norjalaisuudet
accusative nom. norjalaisuus norjalaisuudet
gen. norjalaisuuden
genitive norjalaisuuden norjalaisuuksien
partitive norjalaisuutta norjalaisuuksia
inessive norjalaisuudessa norjalaisuuksissa
elative norjalaisuudesta norjalaisuuksista
illative norjalaisuuteen norjalaisuuksiin
adessive norjalaisuudella norjalaisuuksilla
ablative norjalaisuudelta norjalaisuuksilta
allative norjalaisuudelle norjalaisuuksille
essive norjalaisuutena norjalaisuuksina
translative norjalaisuudeksi norjalaisuuksiksi
abessive norjalaisuudetta norjalaisuuksitta
instructive norjalaisuuksin
comitative See the possessive forms below.
Possessive forms of norjalaisuus (Kotus type 40*F/kalleus, t-d gradation)