nimittäjä

From Wiktionary, the free dictionary
Jump to navigation Jump to search

Finnish

[edit]

Etymology

[edit]

nimittää +‎ -jä

Pronunciation

[edit]
  • IPA(key): /ˈnimitːæjæ/, [ˈnimit̪ˌt̪æjæ]
  • Rhymes: -æjæ
  • Syllabification(key): ni‧mit‧tä‧jä

Noun

[edit]

nimittäjä

  1. (arithmetic) denominator
  2. appointer

Declension

[edit]
Inflection of nimittäjä (Kotus type 10/koira, no gradation)
nominative nimittäjä nimittäjät
genitive nimittäjän nimittäjien
partitive nimittäjää nimittäjiä
illative nimittäjään nimittäjiin
singular plural
nominative nimittäjä nimittäjät
accusative nom. nimittäjä nimittäjät
gen. nimittäjän
genitive nimittäjän nimittäjien
nimittäjäin rare
partitive nimittäjää nimittäjiä
inessive nimittäjässä nimittäjissä
elative nimittäjästä nimittäjistä
illative nimittäjään nimittäjiin
adessive nimittäjällä nimittäjillä
ablative nimittäjältä nimittäjiltä
allative nimittäjälle nimittäjille
essive nimittäjänä nimittäjinä
translative nimittäjäksi nimittäjiksi
abessive nimittäjättä nimittäjittä
instructive nimittäjin
comitative See the possessive forms below.
Possessive forms of nimittäjä (Kotus type 10/koira, no gradation)

Further reading

[edit]