nikkeli

Finnish

Etymology

Borrowed from Swedish nickel, shortened from kopparnickel, from German Kupfernickel.

Pronunciation

• IPA^(key): /ˈnikːeli/, [ˈnikːe̞li]
• Rhymes: -ikːeli
• Hyphenation^(key): nik‧ke‧li

Noun

nikkeli

1. nickel (metal)

Declension

Inflection of nikkeli (Kotus type 6/paperi, no gradation)
nominative		nikkeli	nikkelit
genitive		nikkelin	nikkelien nikkeleiden nikkeleitten
partitive		nikkeliä	nikkeleitä nikkelejä
illative		nikkeliin	nikkeleihin
		singular	plural
nominative		nikkeli	nikkelit
accusative	nom.	nikkeli	nikkelit
	gen.	nikkelin
genitive		nikkelin	nikkelien nikkeleiden nikkeleitten
partitive		nikkeliä	nikkeleitä nikkelejä
inessive		nikkelissä	nikkeleissä
elative		nikkelistä	nikkeleistä
illative		nikkeliin	nikkeleihin
adessive		nikkelillä	nikkeleillä
ablative		nikkeliltä	nikkeleiltä
allative		nikkelille	nikkeleille
essive		nikkelinä	nikkeleinä
translative		nikkeliksi	nikkeleiksi
abessive		nikkelittä	nikkeleittä
instructive		—	nikkelein
comitative		See the possessive forms below.

Possessive forms of nikkeli (Kotus type 6/paperi, no gradation)

first-person singular possessor singular plural nominative nikkelini nikkelini accusative nom. nikkelini nikkelini gen. nikkelini genitive nikkelini nikkelieni nikkeleideni nikkeleitteni partitive nikkeliäni nikkeleitäni nikkelejäni inessive nikkelissäni nikkeleissäni elative nikkelistäni nikkeleistäni illative nikkeliini nikkeleihini adessive nikkelilläni nikkeleilläni ablative nikkeliltäni nikkeleiltäni allative nikkelilleni nikkeleilleni essive nikkelinäni nikkeleinäni translative nikkelikseni nikkeleikseni abessive nikkelittäni nikkeleittäni instructive — — comitative — nikkeleineni second-person singular possessor singular plural nominative nikkelisi nikkelisi accusative nom. nikkelisi nikkelisi gen. nikkelisi genitive nikkelisi nikkeliesi nikkeleidesi nikkeleittesi partitive nikkeliäsi nikkeleitäsi nikkelejäsi inessive nikkelissäsi nikkeleissäsi elative nikkelistäsi nikkeleistäsi illative nikkeliisi nikkeleihisi adessive nikkelilläsi nikkeleilläsi ablative nikkeliltäsi nikkeleiltäsi allative nikkelillesi nikkeleillesi essive nikkelinäsi nikkeleinäsi translative nikkeliksesi nikkeleiksesi abessive nikkelittäsi nikkeleittäsi instructive — — comitative — nikkeleinesi first-person plural possessor singular plural nominative nikkelimme nikkelimme accusative nom. nikkelimme nikkelimme gen. nikkelimme genitive nikkelimme nikkeliemme nikkeleidemme nikkeleittemme partitive nikkeliämme nikkeleitämme nikkelejämme inessive nikkelissämme nikkeleissämme elative nikkelistämme nikkeleistämme illative nikkeliimme nikkeleihimme adessive nikkelillämme nikkeleillämme ablative nikkeliltämme nikkeleiltämme allative nikkelillemme nikkeleillemme essive nikkelinämme nikkeleinämme translative nikkeliksemme nikkeleiksemme abessive nikkelittämme nikkeleittämme instructive — — comitative — nikkeleinemme second-person plural possessor singular plural nominative nikkelinne nikkelinne accusative nom. nikkelinne nikkelinne gen. nikkelinne genitive nikkelinne nikkelienne nikkeleidenne nikkeleittenne partitive nikkeliänne nikkeleitänne nikkelejänne inessive nikkelissänne nikkeleissänne elative nikkelistänne nikkeleistänne illative nikkeliinne nikkeleihinne adessive nikkelillänne nikkeleillänne ablative nikkeliltänne nikkeleiltänne allative nikkelillenne nikkeleillenne essive nikkelinänne nikkeleinänne translative nikkeliksenne nikkeleiksenne abessive nikkelittänne nikkeleittänne instructive — — comitative — nikkeleinenne third-person possessor singular plural nominative nikkelinsä nikkelinsä accusative nom. nikkelinsä nikkelinsä gen. nikkelinsä genitive nikkelinsä nikkeliensä nikkeleidensä nikkeleittensä partitive nikkeliään nikkeliänsä nikkeleitään nikkelejään nikkeleitänsä nikkelejänsä inessive nikkelissään nikkelissänsä nikkeleissään nikkeleissänsä elative nikkelistään nikkelistänsä nikkeleistään nikkeleistänsä illative nikkeliinsä nikkeleihinsä adessive nikkelillään nikkelillänsä nikkeleillään nikkeleillänsä ablative nikkeliltään nikkeliltänsä nikkeleiltään nikkeleiltänsä allative nikkelilleen nikkelillensä nikkeleilleen nikkeleillensä essive nikkelinään nikkelinänsä nikkeleinään nikkeleinänsä translative nikkelikseen nikkeliksensä nikkeleikseen nikkeleiksensä abessive nikkelittään nikkelittänsä nikkeleittään nikkeleittänsä instructive — — comitative — nikkeleineen nikkeleinensä

Derived terms

• nikkelinen
• nikkelöidä

 

compounds

• nikkeliallergia
• nikkeliallergikko
• nikkelikaivos
• nikkelimalmi
• nikkelimyrkytys
• nikkelisulfaatti

 

Further reading

• “nikkeli”, in Kielitoimiston sanakirja [Dictionary of Contemporary Finnish]‎^[1] (in Finnish) (online dictionary, continuously updated), Kotimaisten kielten keskuksen verkkojulkaisuja 35, Helsinki: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus (Institute for the Languages of Finland), 2004–, retrieved 2023-07-03

Greenlandic

Etymology

Borrowed from Danish nikkel.

Noun

nikkeli (plural nikkelit)

1. nickel

References

• nikkeli in Katersat