nasutus

Translingual

Pegusa nasuta.

Etymology

Borrowed from Latin nāsūtus.

Adjective

nasutus m (feminine nasuta, neuter nasutum)

1. (taxonomy) big-nosed

Finnish

Etymology

nasuttaa +‎ -us

Pronunciation

• IPA^(key): /ˈnɑsutus/, [ˈnɑ̝s̠ut̪us̠]
• Rhymes: -ɑsutus
• Hyphenation^(key): na‧su‧tus

Noun

nasutus

1. the act of hazing first-year high school students in a nasujaiset event

Declension

Inflection of nasutus (Kotus type 39/vastaus, no gradation)
nominative		nasutus	nasutukset
genitive		nasutuksen	nasutusten nasutuksien
partitive		nasutusta	nasutuksia
illative		nasutukseen	nasutuksiin
		singular	plural
nominative		nasutus	nasutukset
accusative	nom.	nasutus	nasutukset
	gen.	nasutuksen
genitive		nasutuksen	nasutusten nasutuksien
partitive		nasutusta	nasutuksia
inessive		nasutuksessa	nasutuksissa
elative		nasutuksesta	nasutuksista
illative		nasutukseen	nasutuksiin
adessive		nasutuksella	nasutuksilla
ablative		nasutukselta	nasutuksilta
allative		nasutukselle	nasutuksille
essive		nasutuksena	nasutuksina
translative		nasutukseksi	nasutuksiksi
abessive		nasutuksetta	nasutuksitta
instructive		—	nasutuksin
comitative		See the possessive forms below.

Possessive forms of nasutus (Kotus type 39/vastaus, no gradation)

first-person singular possessor singular plural nominative nasutukseni nasutukseni accusative nom. nasutukseni nasutukseni gen. nasutukseni genitive nasutukseni nasutusteni nasutuksieni partitive nasutustani nasutuksiani inessive nasutuksessani nasutuksissani elative nasutuksestani nasutuksistani illative nasutukseeni nasutuksiini adessive nasutuksellani nasutuksillani ablative nasutukseltani nasutuksiltani allative nasutukselleni nasutuksilleni essive nasutuksenani nasutuksinani translative nasutuksekseni nasutuksikseni abessive nasutuksettani nasutuksittani instructive — — comitative — nasutuksineni second-person singular possessor singular plural nominative nasutuksesi nasutuksesi accusative nom. nasutuksesi nasutuksesi gen. nasutuksesi genitive nasutuksesi nasutustesi nasutuksiesi partitive nasutustasi nasutuksiasi inessive nasutuksessasi nasutuksissasi elative nasutuksestasi nasutuksistasi illative nasutukseesi nasutuksiisi adessive nasutuksellasi nasutuksillasi ablative nasutukseltasi nasutuksiltasi allative nasutuksellesi nasutuksillesi essive nasutuksenasi nasutuksinasi translative nasutukseksesi nasutuksiksesi abessive nasutuksettasi nasutuksittasi instructive — — comitative — nasutuksinesi first-person plural possessor singular plural nominative nasutuksemme nasutuksemme accusative nom. nasutuksemme nasutuksemme gen. nasutuksemme genitive nasutuksemme nasutustemme nasutuksiemme partitive nasutustamme nasutuksiamme inessive nasutuksessamme nasutuksissamme elative nasutuksestamme nasutuksistamme illative nasutukseemme nasutuksiimme adessive nasutuksellamme nasutuksillamme ablative nasutukseltamme nasutuksiltamme allative nasutuksellemme nasutuksillemme essive nasutuksenamme nasutuksinamme translative nasutukseksemme nasutuksiksemme abessive nasutuksettamme nasutuksittamme instructive — — comitative — nasutuksinemme second-person plural possessor singular plural nominative nasutuksenne nasutuksenne accusative nom. nasutuksenne nasutuksenne gen. nasutuksenne genitive nasutuksenne nasutustenne nasutuksienne partitive nasutustanne nasutuksianne inessive nasutuksessanne nasutuksissanne elative nasutuksestanne nasutuksistanne illative nasutukseenne nasutuksiinne adessive nasutuksellanne nasutuksillanne ablative nasutukseltanne nasutuksiltanne allative nasutuksellenne nasutuksillenne essive nasutuksenanne nasutuksinanne translative nasutukseksenne nasutuksiksenne abessive nasutuksettanne nasutuksittanne instructive — — comitative — nasutuksinenne third-person possessor singular plural nominative nasutuksensa nasutuksensa accusative nom. nasutuksensa nasutuksensa gen. nasutuksensa genitive nasutuksensa nasutustensa nasutuksiensa partitive nasutustaan nasutustansa nasutuksiaan nasutuksiansa inessive nasutuksessaan nasutuksessansa nasutuksissaan nasutuksissansa elative nasutuksestaan nasutuksestansa nasutuksistaan nasutuksistansa illative nasutukseensa nasutuksiinsa adessive nasutuksellaan nasutuksellansa nasutuksillaan nasutuksillansa ablative nasutukseltaan nasutukseltansa nasutuksiltaan nasutuksiltansa allative nasutukselleen nasutuksellensa nasutuksilleen nasutuksillensa essive nasutuksenaan nasutuksenansa nasutuksinaan nasutuksinansa translative nasutuksekseen nasutukseksensa nasutuksikseen nasutuksiksensa abessive nasutuksettaan nasutuksettansa nasutuksittaan nasutuksittansa instructive — — comitative — nasutuksineen nasutuksinensa

Latin

Etymology

From nāsus (“nose”) +‎ -ūtus (adjective-forming suffix). Found in Post-Augustan writers.

Pronunciation

• (Classical Latin) IPA^(key): /naːˈsuː.tus/, [näːˈs̠uːt̪ʊs̠]
• (modern Italianate Ecclesiastical) IPA^(key): /naˈsu.tus/, [näˈs̬uːt̪us]

Adjective

nāsūtus (feminine nāsūta, neuter nāsūtum, adverb nāsūtē); first/second-declension adjective

1. big-nosed; that has a large nose
2. (figuratively) satirical, sagacious, witty
   • 38 CE – 104 CE, Martial, 13 2:

     Nasutus sis usque licet, sis denique nasus,
     Quantum noluerat ferre rogatus Atlans,
     Et possis ipsum tu deridere Latinum:
     Non potes in nugas dicere plura meas,
     Ipse ego quam dixi.

     You're allowed to be keen-nosed, or in a nutshell to be a nose, to the point Atlas himself, if asked, would be unwilling to carry you. You can even surpass Latinus [the pantomime] himself in wit, but you can't attack my trifles more than I have myself.

   • 1499, Erasmus, Letter to Faustus Andrelinus, lauded poet :

     Nos in Anglia nonnihil promovimus. […] Tu quoque, si sapis, huc advolabis. Quid ita te iuvat hominem tam nasutum inter merdas Gallicas consenescere? Sed retinet te tua podagra; ut ea te salvo pereat male.

     We have made some progress in England. […] You, too, if you're wise, will fly your way here. What could please you, a man of such wit, about growing old in French shit? But your toe gout stops you; I hope that it dies a bad death and that you get better.

Declension

First/second-declension adjective.

	singular				plural
	masculine	feminine	neuter		masculine	feminine	neuter
nominative	nāsūtus	nāsūta	nāsūtum		nāsūtī	nāsūtae	nāsūta
genitive	nāsūtī	nāsūtae	nāsūtī		nāsūtōrum	nāsūtārum	nāsūtōrum
dative	nāsūtō	nāsūtae	nāsūtō		nāsūtīs
accusative	nāsūtum	nāsūtam	nāsūtum		nāsūtōs	nāsūtās	nāsūta
ablative	nāsūtō	nāsūtā	nāsūtō		nāsūtīs
vocative	nāsūte	nāsūta	nāsūtum		nāsūtī	nāsūtae	nāsūta

Derived terms

• nāsūtē

Related terms

• nāsus

Descendants

• Italian: nasuto
• Romanian: năsut
• → Translingual: nasutus

References

• “nasutus”, in Charlton T. Lewis and Charles Short (1879) A Latin Dictionary, Oxford: Clarendon Press
• “nasutus”, in Charlton T. Lewis (1891) An Elementary Latin Dictionary, New York: Harper & Brothers
• nasutus in Gaffiot, Félix (1934) Dictionnaire illustré latin-français, Hachette.