myöntävä

Finnish

Pronunciation

• IPA^(key): /ˈmyø̯ntæʋæ/, [ˈmyø̞̯n̪t̪æʋæ]
• Rhymes: -yøntæʋæ
• Syllabification^(key): myön‧tä‧vä

Adjective

myöntävä (comparative myöntävämpi, superlative myöntävin)

1. affirmative

Declension

Inflection of myöntävä (Kotus type 10/koira, no gradation)
nominative		myöntävä	myöntävät
genitive		myöntävän	myöntävien
partitive		myöntävää	myöntäviä
illative		myöntävään	myöntäviin
		singular	plural
nominative		myöntävä	myöntävät
accusative	nom.	myöntävä	myöntävät
	gen.	myöntävän
genitive		myöntävän	myöntävien myöntäväin rare
partitive		myöntävää	myöntäviä
inessive		myöntävässä	myöntävissä
elative		myöntävästä	myöntävistä
illative		myöntävään	myöntäviin
adessive		myöntävällä	myöntävillä
ablative		myöntävältä	myöntäviltä
allative		myöntävälle	myöntäville
essive		myöntävänä	myöntävinä
translative		myöntäväksi	myöntäviksi
abessive		myöntävättä	myöntävittä
instructive		—	myöntävin
comitative		—	myöntävine

Possessive forms of myöntävä (Kotus type 10/koira, no gradation)
Rare. Only used with substantive adjectives.
first-person singular possessor singular plural nominative myöntäväni myöntäväni accusative nom. myöntäväni myöntäväni gen. myöntäväni genitive myöntäväni myöntävieni myöntäväini rare partitive myöntävääni myöntäviäni inessive myöntävässäni myöntävissäni elative myöntävästäni myöntävistäni illative myöntävääni myöntäviini adessive myöntävälläni myöntävilläni ablative myöntävältäni myöntäviltäni allative myöntävälleni myöntävilleni essive myöntävänäni myöntävinäni translative myöntäväkseni myöntävikseni abessive myöntävättäni myöntävittäni instructive — — comitative — myöntävineni second-person singular possessor singular plural nominative myöntäväsi myöntäväsi accusative nom. myöntäväsi myöntäväsi gen. myöntäväsi genitive myöntäväsi myöntäviesi myöntäväisi rare partitive myöntävääsi myöntäviäsi inessive myöntävässäsi myöntävissäsi elative myöntävästäsi myöntävistäsi illative myöntävääsi myöntäviisi adessive myöntävälläsi myöntävilläsi ablative myöntävältäsi myöntäviltäsi allative myöntävällesi myöntävillesi essive myöntävänäsi myöntävinäsi translative myöntäväksesi myöntäviksesi abessive myöntävättäsi myöntävittäsi instructive — — comitative — myöntävinesi first-person plural possessor singular plural nominative myöntävämme myöntävämme accusative nom. myöntävämme myöntävämme gen. myöntävämme genitive myöntävämme myöntäviemme myöntäväimme rare partitive myöntäväämme myöntäviämme inessive myöntävässämme myöntävissämme elative myöntävästämme myöntävistämme illative myöntäväämme myöntäviimme adessive myöntävällämme myöntävillämme ablative myöntävältämme myöntäviltämme allative myöntävällemme myöntävillemme essive myöntävänämme myöntävinämme translative myöntäväksemme myöntäviksemme abessive myöntävättämme myöntävittämme instructive — — comitative — myöntävinemme second-person plural possessor singular plural nominative myöntävänne myöntävänne accusative nom. myöntävänne myöntävänne gen. myöntävänne genitive myöntävänne myöntävienne myöntäväinne rare partitive myöntäväänne myöntäviänne inessive myöntävässänne myöntävissänne elative myöntävästänne myöntävistänne illative myöntäväänne myöntäviinne adessive myöntävällänne myöntävillänne ablative myöntävältänne myöntäviltänne allative myöntävällenne myöntävillenne essive myöntävänänne myöntävinänne translative myöntäväksenne myöntäviksenne abessive myöntävättänne myöntävittänne instructive — — comitative — myöntävinenne third-person possessor singular plural nominative myöntävänsä myöntävänsä accusative nom. myöntävänsä myöntävänsä gen. myöntävänsä genitive myöntävänsä myöntäviensä myöntäväinsä rare partitive myöntäväänsä myöntäviään myöntäviänsä inessive myöntävässään myöntävässänsä myöntävissään myöntävissänsä elative myöntävästään myöntävästänsä myöntävistään myöntävistänsä illative myöntäväänsä myöntäviinsä adessive myöntävällään myöntävällänsä myöntävillään myöntävillänsä ablative myöntävältään myöntävältänsä myöntäviltään myöntäviltänsä allative myöntävälleen myöntävällensä myöntävilleen myöntävillensä essive myöntävänään myöntävänänsä myöntävinään myöntävinänsä translative myöntäväkseen myöntäväksensä myöntävikseen myöntäviksensä abessive myöntävättään myöntävättänsä myöntävittään myöntävittänsä instructive — — comitative — myöntävineen myöntävinensä

Derived terms

• myöntävästi

Participle

myöntävä

1. present active participle of myöntää

Further reading

• “myöntävä”, in Kielitoimiston sanakirja [Dictionary of Contemporary Finnish]‎^[1] (in Finnish) (online dictionary, continuously updated), Kotimaisten kielten keskuksen verkkojulkaisuja 35, Helsinki: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus (Institute for the Languages of Finland), 2004–, retrieved 2023-07-03