Jump to content

muuntelu

From Wiktionary, the free dictionary

Finnish

[edit]

Etymology

[edit]

muunnella +‎ -u

Pronunciation

[edit]
  • IPA(key): /ˈmuːntelu/, [ˈmuːn̪t̪e̞lu]
  • Rhymes: -uːntelu
  • Hyphenation(key): muun‧te‧lu

Noun

[edit]

muuntelu

  1. variation (act of varying)

Declension

[edit]
Inflection of muuntelu (Kotus type 2/palvelu, no gradation)
nominative muuntelu muuntelut
genitive muuntelun muuntelujen
muunteluiden
muunteluitten
partitive muuntelua muunteluja
muunteluita
illative muunteluun muunteluihin
singular plural
nominative muuntelu muuntelut
accusative nom. muuntelu muuntelut
gen. muuntelun
genitive muuntelun muuntelujen
muunteluiden
muunteluitten
partitive muuntelua muunteluja
muunteluita
inessive muuntelussa muunteluissa
elative muuntelusta muunteluista
illative muunteluun muunteluihin
adessive muuntelulla muunteluilla
ablative muuntelulta muunteluilta
allative muuntelulle muunteluille
essive muunteluna muunteluina
translative muunteluksi muunteluiksi
abessive muuntelutta muunteluitta
instructive muunteluin
comitative See the possessive forms below.
Possessive forms of muuntelu (Kotus type 2/palvelu, no gradation)

Derived terms

[edit]
compounds

Further reading

[edit]