Jump to content

mestaruus

From Wiktionary, the free dictionary

Finnish

[edit]

Etymology

[edit]

mestari +‎ -uus

Pronunciation

[edit]
  • IPA(key): /ˈmestɑruːs/, [ˈme̞s̠tɑ̝ruːs̠]
  • Rhymes: -estɑruːs
  • Hyphenation(key): mes‧ta‧ruus

Noun

[edit]

mestaruus

  1. mastery, virtuosity
  2. championship

Declension

[edit]
Inflection of mestaruus (Kotus type 40*F/kalleus, t-d gradation)
nominative mestaruus mestaruudet
genitive mestaruuden mestaruuksien
partitive mestaruutta mestaruuksia
illative mestaruuteen mestaruuksiin
singular plural
nominative mestaruus mestaruudet
accusative nom. mestaruus mestaruudet
gen. mestaruuden
genitive mestaruuden mestaruuksien
partitive mestaruutta mestaruuksia
inessive mestaruudessa mestaruuksissa
elative mestaruudesta mestaruuksista
illative mestaruuteen mestaruuksiin
adessive mestaruudella mestaruuksilla
ablative mestaruudelta mestaruuksilta
allative mestaruudelle mestaruuksille
essive mestaruutena mestaruuksina
translative mestaruudeksi mestaruuksiksi
abessive mestaruudetta mestaruuksitta
instructive mestaruuksin
comitative See the possessive forms below.
Possessive forms of mestaruus (Kotus type 40*F/kalleus, t-d gradation)

Derived terms

[edit]
compounds

Further reading

[edit]